Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tiedätkö mitä on resilienssi? Näin kasvatat sitä, se kannattaa!

2.1.2018 0.00

Riikka Suominen

KOVAT MYRSKYT, TURUN PUUKOTUKSET ja sähkökatkot ovat esimerkkejä tilanteista, jotka vaativat resilienssiä eli pärjäämiskykyä.

Resilienssi tarkoittaa pärjäämistä vastoinkäymisistä huolimatta. Taidosta on viime vuosina puhuttu entistä enemmän. Resilienssi on pinnalla, koska ihmisiltä odotetaan työelämässä sietokykyä ja vahvuutta. Myös ilmastonmuutos lisää todennäköisesti arkielämän vastoinkäymisiä: sähkökatkoja ja äärisäitä.

Vastoinkäyminen herättää

Resilienssistä kiinnostuttiin jo 1990-luvulla. Silloin tutkittiin, miksi osa Lontoon slummien lapsista selviytyi hyvin kovista oloista huolimatta. Tutkimuksessa havaittiin, että kyseessä on ilmiö, johon vaikuttavat ihmisen oma harjoittelu, yhteisön toiminta ja koko yhteiskunnan rakenteet.

”Kaikilla on jonkin verran resilienssiä, mutta määrä näyttäytyy vasta vastoinkäymisissä,” sanoo Hyks psykiatriakeskuksessa työskentelevä dosentti Kaisla Joutsenniemi. 

Vastoinkäymiset herättävät vahvuuksia ja taitoja, jotka muuten jäisivät piiloon. Kyky muovautuu koko elämän ajan.

Optimisti pärjää

On arvokasta nähdä, että hankaluuksien keskelläkin asioihin voi vaikuttaa. Selviytymiskyky liittyy optimismiin ja muutosten hyväksymiseen.

”Omaa pärjäämiskykyään kannattaa kasvattaa, koska asiat, jotka vahvistavat resilienssiä vahvistavat muutenkin hyvinvointia”, sanoo Joutsenniemi. 

Kuorolaulu vahvistaa

Resilienssiä parantavat säännölliset elintavat ja vahvat ihmissuhteet. Jotkut korostavat hengellisyyttä, toiset sisua. Suomenruotsalaisten pitkän eliniän uskotaan liittyvän innokkaaseen kuorolauluun, joka lisää sosiaalisia suhteita ja tuo merkitystä elämään. Joutsenniemen mukaan ilmiön ymmärtämisestä voi olla hyötyä esimerkiksi kouluissa. Siellä kannattaa mennä kiusaamattomuutta pidemmälle ja lisätä luokkien resillienssiä. 

”Hyvä luokkahenki tekee luokan jokaisestä yksilöstä pärjäävämmän, eikä huomio ole vain ongelmien poistamisessa.” 

Kansan on kestettävä yllätykset

Kansallinen resilienssi on kansakunnan kyky kestää poikkeustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet. 

Perinteinen sota, jossa vainolainen rynnii divisioonakaupalla rajan yli, ei ole enää uhkakuvien kärjessä. Turvallisuusviranomaiset painottavat kykyä selvitä, jos esimerkiksi kyberhyökkäys lamauttaa nettipankit tai viestintäyhteydet. Turun puukotus on esimerkki yhteiskuntaan kohdistuvasta äkillisestä uhasta. 

”Sellainen mittaa, miten kantti kestää. Ajaudummeko kuppikuntiin ja lynkkaamaan toisiamme”, varautumisjohtaja Karim Peltonen Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä sanoo.

Turva on tunnetta

Mikä tahansa, mikä kasvattaa sosiaalista pääomaa, palvelee myös kriisinkestävyyttä, Karim Peltonen sanoo. 

”Kun tuntee naapurit ja luottaa heihin, on hädän tullen helpompi hakea sieltä turvaa. Yhteisöllisyys rakentaa luottamusta.” 

Tilastot kertovat, että Suomessa on turvallisempaa kuin koskaan. Oleellista on, mitä ihmiset kokevat. Media voi liioitella riskejä houkutellakseen lukijoita ja viranomaisetkin kilpailevat resursseista, jolloin asioita voidaan tuoda tarkoitushakuisesti esiin. Turvaton olo on turvattomuutta, sanoo Peltonen. Hän muistuttaa, että suurin uhka ovat arjen tapaturmat ja liikenne. 

Kiira toi hyvän esiin

On tilanteita, kuten laaja sähkökatko, joissa parhaatkaan julkiset palvelut eivät kykene vastaamaan avuntarpeeseen. Silloin kansalaisten toiminta on ratkaisevaa. Elokuun Kiira-myrsky oli Peltosen mielestä rohkaiseva esimerkki ihmisten järjestäytymisestä.

”Ihmiset ohjasivat yhdessä liikennettä ja raivasivat puita.” 

Avunsaantiin on uskottava

Politiikalla voidaan lisätä turvallisuudentunnetta. Tärkeintä on ylläpitää vakautta yhteiskunnassa. 

Poliisin näkyvyyttä perustellaan usein turvallisuudentunteella. Peltosen mukaan on myös viitteitä siitä, että poliisin näkyvyys lisää turvattomuudentunnetta. Tietoisuus siitä, että poliisilla on riittävät resurssit ja rikokset saadaan tutkittua on tärkeää. 

”Kansalaisen pitää tuntea, että apua on saatavissa.” 

Henkinen kantti tärkein

Ensiapu- ja alkusammutustaitojakin tärkeämpänä Peltonen pitää henkistä kanttia ja luottamusta omiin kykyihin. Henkisessä resilienssissä tärkeintä on luottamus: paitsi itseensä myös yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin. Luottamusta voi vahvistaa. 

Peltosen mukaan henkinen kriisinkestävyys lähtee viranomaisten viestinnästä.

”Ihminen miettii, ovatko viranomaiset uskottavia. Vastaukseen vaikuttaa moni asia, kuten arkikokemukset hätäkeskuksen palvelusta tai vanhustenhuollosta."

Mikä on Suomen uusi idea?

Kriisit koettelevat yhtenäisyyttä, eikä idea Suomesta voi enää rakentua talvisodan mielikuviin. Kansan pitää löytää uusia tarinoita. Poliitikoilla on rooli tarinan luojina.

 ”Epäluottamuksen lietsonta on tällaisina aikoina vaarallista. Miten syntyy kokoava ja voimaannuttava idea Suomesta?” Karim Peltonen kysyy.

Tasainen kehitys on tärkeää kestävyyden kannalta. Tärkeää että kaikilla on yhtä turvallista. Ei ole hyvä, jos vain rikkaat voivat ostaa turvallisuutta vartiointifirmalta tai selviävät kriisistä vakuutusten avulla.

maailmanparannuskoulu  resilienssi  myrskyt 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.