Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Hanki vihreät muskelit

Istockphoto

Porkkana ja hauis.
Istockphoto

21.10.2011 9.56

Mari Valkonen

Lihaksia voi – ja oikeastaan kannattaakin – kasvattaa syömällä muuta kuin lihaa.

 

Liikunta on oikeastaan aika epäekologista: mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän kuluttaa, ja ruuantuotanto aiheuttaa suuren osan maailman kasvihuonekaasuista.

Erityisesti kuntosaliharjoittelu tuntuu olevan ekosynti: lihakset kasvavat proteiinipitoisella ruualla, mutta tosibodareiden keskuudessa elää uskomus, että kasviproteiineja syömällä salitreeni menee lähes hukkaan. Onko vihreään elämään pyrkivät siis tuomittu ikuisiksi kynäniskoiksi?

Hauiksen kasvattaminen vaatii kasvissyöjältä paitsi treeniä myös tarkkaa syömisten miettimistä. Ensinnäkin proteiinia pitää saada riittävästi. Liikuntatieteen tohtori Juha Hulmi sanoo, että proteiinia pitää saada päivittäin ainakin 1,5 grammaa painokiloa kohden, jotta lihakset kasvavat tehokkaasti. Esimerkiksi 100 grammassa tofua on proteiinia 17 grammaa, joten proteiinintarpeen tyydyttäminen tofulla käy työstä.

Pelkkä määrä ei kuitenkaan riitä: toiset proteiinilähteet kasvattavat lihaksia muita paremmin. Hulmin mukaan ero proteiinien välillä johtuu ennen kaikkea aminohaposta nimeltä leusiini.

“Lihasten rakentumiseen tarvitaan kahtakymmentä aminohappoa. Niistä leusiini on ainoa, joka pystyy suoraan viestittämään lihaksille, että kasva.”

Kaikkien aminohappojen saaminen kasvikunnan tuotteilla vaatii vaivannäköä.

“Pitää osata yhdistellä viljaa ja palkokasveja, joten kasvissyöjän tarvitsee käyttää sekasyöjää enemmän päätä pärjätäkseen proteiinin suhteen”, Hulmi sanoo.

Vegaaniset muskelit on kuitenkin mahdollista hankkia pähkinöitä, siemeniä ja esimerkiksi spiruliina-merilevää yhdistelemällä. Myynnissä on myös kasvipohjaisia ravintolisiä, joiden vaikutusta lihaskasvuun ei juuri ole tutkittu, mutta joista täydentämällä päivittäiset proteiinit saa helpommin kuin pelkästä ruuasta.

Vastoin uskomuksia liha ei olekaan optimaalisin proteiininlähde lihasten kasvattamiseen. Tutkimusten mukaan hera tai maitoproteiini kasvattavat lihaksia parhaiten – juuri suuren leusiinipitoisuutensa vuoksi. Myös kananmuna on vähintään lihan veroinen proteiinilähde. Lakto-ovo-vegetaristille proteiininlähteitä löytyy siis paljon helpommin kuin vegaaneille.

Vaikka salikörmyjen suosima, värikkäisiin säkkeihin pakattu hera ei äkkiseltään vaikuta ekoruualta, Hulmi pitää heraa ympäristöystävällisenä proteiinilähteenä. Hera on juustontuotannon sivutuote ja suuri osa siitä päätyy tuotantoeläinten ravinnoksi.

Ilmastovaikutusten näkökulmasta heran ekologisuus on monimutkainen asia. Vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksesta sanoo, että suurin osa juuston ja heran tuotantoprosessin ilmastovaikutuksista on perinteisesti laskettu juuston hiilijalanjälkeen. Siksi juusto on selvä ilmastopahis, kun taas hera pääsee kuin koira veräjästä.

Katajajuuren mukaan on esitetty periaatteita, joiden mukaan ilmastovaikutuksia tasattaisiin niin, että herallekin sälytettäisiin osa tuotannon ympäristövaikutuksista. Riippuu siis täysin laskentatavasta, onko hera erittäin hyvä vai erittäin huono valinta.

Ilmastovaikutuksiltaan runsasproteiininen lakto-ovo-dieetti ei Katajajuuren mukaan välttämättä suuresti poikkea sekasyöjän ruokavaliosta. Naudanlihaa ja juustoa lukuun ottamatta kaikki eläinproteiinin lähteet ovat nimittäin hiilijalanjäljeltään suunnilleen samalla viivalla proteiinikiloa kohden laskettuna.

On siis vihreämpi valinta vaihtaa liharuoka ainakin toisinaan proteiinipitoiseen kasvissapuskaan kuin tankata lihan korvikkeena rahkaa tai kananmunia.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.