Polttava kysymys

Ilmastolain kohtalo on ratkeamassa

10.2.2011 15.08

Jukka Vahti

Kansallisen ilmastolain kohtalo riippuu siitä, kuinka vahva asema vihreillä, vasemmistoliitolla ja sdp:llä on ensi kevään hallitusneuvotteluissa.

Näin voi päätellä eduskuntapuolueiden edustajien tuoreimpien ilmastonäkemysten perusteella. Uutispäivä Demari kertoi maanantaina, että keskustassa ja kokoomuksessa ilmastolakia ei nähdä tarpeelliseksi ensi vaalikauden aikana.

Ilmastolaki ei istu myöskään perussuomalaisten pari viikkoa sitten esittelemiin ilmastolinjauksiin.

Jos lain edistämistä ei kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan, se lykkääntynee hamaan tulevaisuuteen.

Kansallisella ilmastolailla säädettäisiin sitovat päästövähennystavoitteet vuosittain laadittavan hiilibudjetin avulla. Tämä helpottaisi esimerkiksi yritysten toimintaa tekemällä ilmastopolitiikasta nykyistä pitkäjänteisempää ja helpommin ennakoitavaa.

Ilmastolaki kuuluu vihreiden ja vasemmistoliiton vaalitavoitteisiin. Sdp on kirjannut lain tulevaisuusasiakirjaansa, jonka puoluekokous hyväksyi viime kesänä.

Lakia kannattava eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen (sdp) myöntää, että asiasta on puolueessa erilaisia näkemyksiä. Hän ei myöskään ota suoraan kantaa siihen, kuinka yksimielisesti perusteollisuuden toiveita herkällä korvalla kuunteleva sdp ilmastolakia kannattaa.

”Puoluekokous on hyväksynyt asiakirjan, ja siksi katson, että meillä on tästä yhteinen tahto puolueen sisällä.”

Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija, vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen arvioi, että demareiden kanta ilmastolakiin punnitaan vasta hallitusneuvotteluissa.

”Oppositiopuolueena on helppo teoriassa kannattaa yhtä sun toista, mutta sitten kun pannaan tavoitteita jonoon, mitataan kuinka tosissaan he ovat”, Tynkkynen sanoo.

Huovinen ei ota kantaa siihen, millä hallituskokoonpanolla ilmastolain eteneminen toteutuisi.

”Puolueiden painoarvo ratkaistaan vaaleissa, ja vaalien jälkeen voidaan sitten tarkastella, mikä puolue milläkin painoarvolla tavoitteitaan kertoo.”

Ilmastolain toivotaan tuovan ryhtiä hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa asettamien tavoitteiden toteuttamiseen.

Eduskunnan lokakuussa 2009 hyväksymää selontekoa arvioivat raportit luovutettiin tiistaina ympäristöministeri Paula Lehtomäelle (kesk).

Selontekoa kiitettiin laaja-alaisuudesta ja globaalista näkökulmasta. Sitä moitittiin markkinanäkökulman ja konkretian puuttumisesta.

”Arvioiden keskeinen johtopäätös on, että haasteena on kytkeä pitkän aikavälin tavoitteet konkretiaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Ilmastolaki olisi yksi työkalu, jolla sen voi tehdä”, selonteon valmistelua johtanut Tynkkynen sanoo.

Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona, että nykyinen, kokoomuksen ja keskustan hallituspohja on äänestäjien keskuudessa suositumpi vaihtoehto seuraavalle hallituskaudelle kuin keskustan ja demareiden tai demareiden ja kokoomuksen hallitukset.

Ilmastolain kannalta porvarihallituksen jatko ei välttämättä lupaa hyvää, sillä kokoomuksessa näyttää olevan paineita ennemmin löysentää kuin kiristää nykyisiä ilmastotavoitteita.

Esimerkiksi eduskunnan kokoomuslainen puhemies Sauli Niinistö totesi viime viikolla Politiikan toimittajien tilaisuudessa, että Eurooppa kärsii taloudellisesti, koska se haluaa olla edelläkävijä ilmastopolitiikassa.

Niinistön arvion mukaan Euroopassa ollaan vielä vaikean valinnan edessä, kun vastakkain joudutaan panemaan eettiset periaatteet ja talouden kilpailukyky. Siihen, mitä asian suhteen pitäisi tehdä, Niinistö ei halunnut ottaa kantaa.

Näin lakia lobataan

• Kansanedustajille on lähetetty 30 000 vetoomuskorttia ilmastolain puolesta.
• Polttava kysymys -kampanjan edustajat ovat tavanneet noin puolet kansanedustajista.
• Kampanja pyrkii selvittämään kaikkien kansanedustajaehdokkaiden kannan ilmastolakiin.
• Kampanjan takana on 30 järjestöä. 64 nykyistä kansanedustajaa eri puolueista on antanut sille tukensa.

ilmastonmuutos  hallitusohjelma  ilmastolaki 

Tweet