Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tavara on terveysriski

Mikael Ahlfors

Kuvituskuva.
Mikael Ahlfors

5.11.2010 16.06

Noora Jussila

Käyttämätön tavara vie tilaa sekä nurkista että omistajansa alitajunnasta, sanoo ammattiraivaaja Anne te Velde-Luoma.

Ylenpalttisuus on yllättänyt meidät kaikki. Näin sanoo Hollannissa koulutettu professional organizer eli ammattiraivaaja Anne te Velde-Luoma tuoreessa kirjassaan Kaaoksen kesyttäjä – tavarat, paperit ja aika haltuun.

Nykyihmiselle on tarjolla rajaton määrä tavaraa ja tietoa, harrastuksia ja matkakohteita. Tämä ääretön valinnanvapaus hämmentää. Se aiheuttaa pulaa ajasta ja ylitarjontaa puolivalmiista projekteista.

”Ennen ihmiset ilmaisivat itseään vaatetyylillä, kirjoilla ja levyillä. Nykyään se on tehtävä lisäksi sisustustyylillä ja harrastuksilla. Ihmiset profiloivat persoonallisuuttaan koko ajan uusilla asioilla ja tavaroilla”, te Velde-Luoma sanoo.

Tämä laskee mielialaa ja tekee elämästämme tukkoista. Anne te Velde-Luoma kertoo kirjassaan, kuinka saamme tavaramme hallintaan ja elämämme hengittämään.

Jos siitä ei ole hyötyä, siitä on haittaa. Se on Kaaoksen kesyttäjän keskeinen viesti, ja koskee etenkin tavaroita. Te Velde-Luoma uskoo, että suurin osa suomalaisista kärsii tavaraylikiloista.

Liika roina painaa omistajan alitajunnassa koko ajan.

”Tarpeeton tavara on pahempi juttu kuin luulemmekaan, se on lasti. Kesällä Aamulehdessä luki, että liki 70 prosenttia suomalaisista laihduttaa. Suunnilleen sama määrä voisi olla myös tavaradieetin tarpeessa.”

Tavarat vievät tilaa asunnoista ja mielestä, niitä pitää muistaa huoltaa ja käyttää. Ja kun niitä ei käytä, ne kasaantuvat kaappeihin ja alkavat ahdistaa.

Yleisin syy tavaroiden hamstraamiseen on te Velde-Luoman mielestä omistusefekti. Kun esine koetaan omaksi, sen arvo omistajan silmissä kasvaa ja siitä luopuminen tuntuu vaikealta.

On yksilöllistä, mitä nurkkiin alkaa kertyä. Suomalaisilta asiakkailtaan te Velde-Luoma on kuullut eniten valituksia kirjapinoista ja lehtikasoista, jotka syntyvät sen ajatuksen voimalla, että ”luen tämän sitten paremmalla ajalla”.

Elektroniikan harrastajan nurkkiin saattaa kertyä vanhoja laitteita ja johtonippuja.

”Itselleni kasaantuu erilaisia projekteja ja askartelutarvikkeita”, te Velde-Luoma sanoo.

Hän rohkaisee kuitenkin säilyttämään sellaiset esineet, jotka inspiroivat ja tuottavat mielihyvää – ja panemaan ne esille.

Jos omistaa kauniin laukkukokoelman, sitä ei kannata säilyttää komeron pohjalla, vaan pitää näkyvillä, jotta laukkuja voi ihailla myös arkipäivänä.

Kun vapauttaa kotinsa lukemattomista lehtipinoista ja sängyn alla lymyävistä nyssäköistä, alkaa kotona viihtyä entistä paremmin, lupaa te Velde-Luoma. Epämääräisestä painolastista raivattu koti ruokkii luovuutta ja uusia ideoita.

Anne te Velde-Luoma kouluttautui vuonna 2000 ammattimaiseksi järjestelijäksi, siivouksen tukihenkilöksi. Tämä professional organizerien ammattikunta syntyi Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Suomessa heitä on vasta muutama.

Myös Suomen tavarapaljous sai te Velde-Luoman mukaan alkunsa Yhdysvalloista. Suomeen tuotiin 1970-luvulla Amerikasta uusi ostamisen malli, automarketit, ja suomalaiset omaksuivat innokkaasti tämän ostotavan. Te Velde-Luoma kaipaa vahvaa herätysliikettä kaitsemaan mainostulvaa.

”Anglosaksisessa maailmassa ihminen altistuu päivässä jopa tuhansille mainoksille. Minun mielestäni meidän pitäisi kansalaisina suuttua tästä. Meitä käytetään raa’asti hyväksi ja aivopestään.”

Tänä vuonna monet suomalaiset ovat tarttuneet amerikkalaisen Dave Brunon aloittamaan haasteeseen, jossa henkilökohtaisten tavaroiden määrä yritetään rajoittaa sataan. Anne te Velde-Luoma pitää sadan tavaran sääntöä liian tiukkana tavoitteena aloittelijalle.

Hän viittaa tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisperheen kodissa on keskimäärin 10 000 tavaraa.

”Ja eikö suurin osa sadan tavaran liikkeessä mukana olevista ole miehiä? Naiselle on hankalaa päästä sataan tavaraan. Ei elämäänsä tarvitse tehdä niin vaikeaksi, että siirtyy äärimmäisyydestä toiseen.”

Aikapula on Kaaoksen kesyttäjän toinen keskeinen teema. Se tarkoittaa, että jatkuvasti on kiire ja keskeneräiset projektit vaivaavat mieltä.

Aikapulaa pahentaa te Velde-Luoman mukaan eri medioista jatkuvasti vyöryvä uusi tieto, johon pitäisi perehtyä seuratakseen aikaansa. Ihmiset haalivat työn lisäksi luottamustehtäviä ja harrastuksia.

”Olemme oppineet, että suuri tavaran ja tekemisen määrä on ahkeruutta ja hyvän ihmisen merkki – ja tekemättömyys laiskuutta. Se on jäänne agraarisesta kulttuurista.”

Te Velde-Luoman mukaan olemme nyt tilanteessa, jossa meidän on opittava ottamaan omaa aikaa ja sallittava itsellemme mahdollisuus luovuuteen. Hän kannustaa lukijoita kuuntelemaan ajatuksiaan ja jäljittämään, mistä itse on oikeasti kiinnostunut.

”Jos kalenteri on täynnä tavallaan mielenkiintoisia asioita, jotka vievät kaiken energian, ihminen ei kehity.”

Te Velde-Luoman mukaan joskus kannattaa ottaa välivuosi harrastuksista ja miettiä rauhassa, minkä tekemisestä saa eniten nautintoa.

Lopulta päädytään siihen, että suomalaiset ovat valmiita jopa maksamaan päästäkseen roinastaan eroon, veikkaa te Velde-Luoma.

Siihen on vielä matkaa, sillä tällä hetkellä ihmiset uskovat voivansa tienata vanhoilla tavaroillaan. Se kuultaa kirpputorien kalliista hinnoista.

Mutta entä sitten, kun päätämme kaikki hankkiutua liiasta tavarasta eroon?

”Se onkin seuraava iso ongelma. Mihin turhat tavarat pannaan? Kierrätysjärjestelmät ja kirpputorit alkavat olla jo tupaten täynnä.”




Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.