Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tervetuloa Perus-Suomeen!

Lehtikuvan kuva-arkisto

Kuvituskuva 1950-luvulta.
Uusi puolue? Perussuomalaiset on perustettu jo 1950-luvulla syntyneen smp:n raunioille.Lehtikuvan kuva-arkisto

Uusi puolue? Perussuomalaiset on perustettu jo 1950-luvulla syntyneen smp:n raunioille.

18.2.2011 11.06

Jukka Vahti

Vihreä Lanka ohitti Timo Soinin populistiset sutkaukset ja arvioi, miltä Suomi näyttää, jos perussuomalaiset saavat päättää.

Me ja ne. Se on lähtökohta perussuomalaisten maailmassa, joka ainakin puolueen puheiden perusteella jakautuu poikkeuksetta meihin ja muihin, olipa kyse sitten suomalaisista suhteessa ulkomaalaisiin, enemmistöstä suhteessa vähemmistöihin tai ”tavallisesta kansasta” suhteessa raharikkaisiin tai poliittiseen eliittiin.

Tämä viesti on viimeisen vuoden aikana nostanut puolueen kannatusta Suomessa nopeammin kuin yksikään poliittinen julistus koskaan.

Helsingin Sanomien eilen torstaina julkaisemassa gallupissa puolue sai jälleen ennätystuloksen, peräti 17,9 prosentin kannatuksen, joka nosti sen tasoihin sdp:n kanssa.

Gallupkannatuksesta on pitkä matka vaalitulokseen, mutta näillä näkymin perussuomalaiset ovat mukana hallitusneuvotteluissa vähintään siinä missä muutkin suuret ja keskisuuret puolueet.

Mutta mikä Suomessa muuttuu, jos perussuomalaiset saavat vallan?

Puolueen ideologia tiivistyy puolueen puheenjohtajan Timo Soinin määritelmään ”työväenpuolue ilman sosialismia”.

Käytännössä tämä on tarkoittanut esiintymistä pienen ja omatoimisen ihmisen, käytännössä valkoisen heteron, puolustajana suuren maailman, rahavallan ja byrokratian pahuutta vastaan. Ylivoimaisesti suurin osa puolueen kannattajista on miehiä.

Hurjassa gallupnosteessa porhaltava puolue on viime viikkoina paljastanut kantojaan muun muassa ilmasto- ja maaseutupolitiikasta. Varsinaisen vaaliohjelmansa perussuomalaiset julkistaa ensi viikon lopussa. Myöhemmin keväällä tehtävistä gallupeista selviää, miten puolueen poliittinen sisältö vaikuttaa sen kansansuosioon.

Vihreä Lanka arvioi perussuomalaisten politiikkaa puolueen viime vuosien poliittisten ohjelmien, puheenjohtaja Timo Soinin haastattelun, hänen Maisterisjätkä-kirjansa ja puolueen eduskunnassa esittämien kantojen perusteella. Tältä pohjalta voi päätellä, mitä perussuomalaisten vaikutusvalta eri politiikkasektoreilla tarkoittaa.
Analyysin tulos on, että perussuomalaisten vaalivoitto merkitsisi kovin erilaista muutosta kuin puolueen äänestäjät toivovat.

1. Maalaisnostalgiasta oikean elämän malli, maksoi mitä maksoi

Maailman muutos on tuntunut voimakkaimmin maaseudulla, josta jo perussuomalaisten edeltäjä Suomen maaseudun puolue smp rakensi menestyksensä edellisen suuren murroksen aikana 1960- ja 1970-luvuilla.

Perussuomalaisten maaseutupoliittisessa ohjelmassa syrjäkylillä luvataankin käytännössä kääntää ajan kulku taaksepäin: ohjelma lupaa puolustaa kyläkouluja, pienten taajamien terveyskeskuksia, postin ja poliisin palveluita.

Ohjelmassa vaaditaan myös, että kaikkien palvelujen pitää olla saatavilla ilman verkkoyhteyksiä. Samalla ohjelma toteaa, että maaseudun asukkaille ei pidä sälyttää nykyistä enempää veroja tai velvoitteita.

Yhtälö vaikuttaa mahdottomalta, kun samaan aikaan pikkukuntien verotulot vähenevät väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen huonontuessa. Huoltosuhde on työssäkäyvien ja työttömien sekä työelämän ulkopuolella olevien välinen suhde. Tuoreimpien tilastojen mukaan kuntasektorilla on jo nyt yhteensä 13 miljardia euroa velkaa.

Timo Soinin keino perussuomalaisten lupaamien palvelujen rahoittamiseksi on hallinnon ohentamisesta saatavat säästöt.

”Byrokratiaa pitää karsia. Ja pitää miettiä myös hallinnon työpaikkoja, kun väkeä lähtee sieltä eläkkeelle, virkoihin pitää laittaa täyttökielto. Meillähän on tutkimusten mukaan hallintoa 20 miljoonalle ihmiselle”, Soini sanoo.

Puolueen linjauksista huokuvaan uudisraivaajahenkeen ja oman käden oikeuden ihannointiin voi laskea myös perussuomalaisten suhtautumisen aselainsäädäntöön: puolueen eduskuntaryhmä vastustaa aselakien tiukentamista viime vuosien kouluampumistapauksista huolimatta.

Perusteena on, että tiukemmat aselait rikkovat kansalaisten perusoikeuksia ja hankaloittavat harrastustoimintaa.

2. Ympäristöpolitiikkaan täyskäännös, sääntely minimiin

Ympäristöministeriön lakkauttaminen, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen lopettaminen, autoilun tekeminen houkuttelevammaksi, kaivosteollisuuden sekä turkis- ja turvetuotannon puolustaminen ja länsimetron vastustaminen kertonevat olennaisen perussuomalaisten ympäristötavoitteista.

Perussuomalaisten ykkösvihollinen ympäristöpolitiikassa on hahmottomaksi jäävä ympäristöhallinto ja tavallista ihmistä kiusaava byrokratia.

”Ymmärrän, että viranomaiset ovat tiukkoja suuryrityksille ja tuotantolaitoksille. Mutta olen törmännyt lukemattomiin tapauksiin, joissa sotaveteraani, mökkiläinen tai kuka tahansa käy taistelua ympäristöviranomaisten kanssa eikä ole saanut kaavamuutosta tai lupaa rakentaa jonkun pensaan tai sittiäisen takia. Ei sellainen käy”, Soini sanoo.

3. Perustulo jäihin, sosiaaliturvan perusta jäisi ennalleen

Vanhoja puolueita etujärjestökytköksistä aktiivisesti mollaava perussuomalaiset ei puheistaan huolimatta muuttaisi nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää, joka on perusteiltaan demareiden ja ammattiyhdistysliikkeen luomus.

Muun muassa vihreät ja vasemmistoliitto ovat arvostelleet nykysysteemiä epäoikeudenmukaiseksi pienituloisimpien kannalta. Lukuisat asiantuntijat ja riippumattomat tutkimukset ovat vuosia toitottaneet, että nykyjärjestelmän isoimpia ongelmia ovat kannustinloukut, jotka tekevät tukien nostamisesta työntekoa kannattavampaa.

Soinin mielestä työttömän pitäisi saada tienata ”muutamia satasia” ilman tukien menetystä, mutta perusteiltaan nykymalli on hänen mielestään hyvä. Kaikille maksettavaan ja järjestelmää yksinkertaistavaan perustulomalliin hän ei usko.

”Takuueläkkeet ja muut ovat asia erikseen. Mutta jos täysin terve ihminen puuhastelee tötteröhattu päässä milloin mitäkin, niin sillä tavalla voi tehdä, mutta minä en halua sitä maksaa. Jos luotaisiin joku perustulon taso, sen pitäisi olla syrjimätön. Eli kuka tahansa voisi leikkiä 700 eurolla kuussa elämäntapaintiaania. Sehän ei olisi oikein hyvä”, Soini sanoo.

Smp:n vaalivoiton jälkeen vuonna 1983 työministeriksi valittu Urpo Leppänen lupasi poistaa työttömyyden puolessa vuodessa. Onko nyt luvassa vastaavia lupauksia ennen vaaleja tai niiden jälkeen?

”Ei.”

4. Ydinperhe ihanteeksi – todellinen aborttikanta pidetään piilossa

Hedelmöityshoitoja ei pidä antaa naispareille tai yksinäisille naisille, koska Suomeen ei pidä ehdoin tahdoin synnyttää yksinhuoltajaperheitä.

Näin perussuomalaiset linjasivat vuoden 2007 eduskuntavaaliohjelmassaan. Perusteena oli, että yksinäisten naisten tai naisparien lapsettomuus ei ole sairaus, jota pitäisi parantaa yhteiskunnan rahoilla.

Puolue myös vastusti homoparien perheen sisäistä adoptiota, kun eduskunta päätti asiasta vuonna 2009.
Myös avioliiton pitäisi perussuomalaisten mielestä olla heteroparien yksinoikeus. Katolilainen Timo Soini vastustaa aborttia, mutta perussuomalaiset puolueena ei ole ottanut siihen kantaa.

Puolue on tosin vastustanut esimerkiksi raskausseulontoja, koska ne loukkaavat vammaisten oikeuksia.

”Poissa silmistä, poissa mielestä, on darwinistinen ja julma – yksinkertaisesti väärä – tapa tehdä päätöksiä”, todetaan puolueen vuoden 2007 ohjelmassa.

5. Perusteollisuudesta ja kaivoksista talouden tukijalat

Elinkeinoministerin pesti. Se salkku kiinnostaa Timo Soinia, mutta mitä hän Pekkarisen pallilla tekisi?
Ainakin hän panisi vauhtia kaivosteollisuuden renessanssiin.

”Hyödyntäisin enemmän meidän luonnonvarojamme, ja kaivossysteemit ynnä muut saattaisivat lähteä vähän rivakammin liikkeelle kuin nyt.”

Soini ei puheissaan tule maininneeksi, että iso osa kaivostoimintaa Suomeen virittelevistä yhtiöistä on ulkomaalaisten omistuksessa. Sen sijaan hän kantaa huolta elinkeinorakenteen monipuolisuudesta, jolla hän tarkoittaa pitkälti nykytilanteen säilyttämistä.

”Tarvitsemme suuryrityksiä, maaseudun pienimuotoista elinkeinotoimintaa ja esimerkiksi turkistarhausta. Kaikkia tarvitaan. Jos kaikki kielletään, että ei saa kaivaa kaivoksia, ei saa rakentaa altaita, ei saa rakentaa ydinvoimaa, niin sitten istutaan kaikki tötteröhattu päässä jossain ja odotetaan kesää, ja se ei käy.”

Nämä alatko ovat siis Suomen talouden selkänoja myös parinkymmenen vuoden päästä?

”Kyllä. Rakentaminen ei lopu koskaan ja putkimiehiä tarvitaan aina, koska putket ovat Suomessa, niitä ei voi viedä pois. Mutta totta kai tarvitaan myös uusia innovaatioita ja uutta työtä.”

Perussuomalaisten visiot uusista innovaatioista jäävät kuitenkin ilmaan, tai oikeastaan niitä ei ole.

Tulevaisuuden uudenlaisia toimialoja ei ole käsitelty sanallakaan perussuomalaisten viime vuosien vaaliohjelmissa, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Poikkeus on luomu- ja lähiruuan tuotanto, jonka tukia, tutkimusta ja koulutusta pitää perussuomalaisten mukaan lisätä. Luomutuotanto istuu perussuomalaisten maailmankuvaan hyvin, koska se on kotimaista ja vastapaino teollisten maatalousyksiköiden tehotuotannolle.

Energiapolitiikassa pieni puolue onnistuu olemaan sisäisesti hajanainen, kun puheenjohtaja Soinin kannattaessa lisäydinvoimaa puolueen eduskuntaryhmän paikalla olleet jäsenet äänestivät sitä vastaan viime kesän ydinvoimaäänestyksessä.

6. Suomi yksinäiseksi saareksi suuren maailman keskellä

Pois eurosta, etäämmäs EU:sta ja irti kansainvälisen yhteisön yhteisesti sovituista velvoitteista.

Perussuomalaiset haluaa Suomesta omaehtoisen oman tiensä kulkijan, joka ei kysele isommilta, miten asiat pitäisi hoitaa, ja jolle sitä ei myöskään tulisi kukaan ylhäältäpäin sanelemaan.

Ajatus tiivistyy puolueen eurovaaliohjelman väliotsikkoon ”Oma tupa – oma lupa”.

Mahdollisessa hallitusvastuussa perussuomalaisten liikkumavara Suomen kansainvälisen aseman muuttamisessa lainsäädännön kautta olisi pieni, ja vaalien alla esitetyt suuret puheet jäisivät käytännössä toteuttamatta. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön käytettäviin rahoihin puolue tietysti pääsisi vaikuttamaan valtion budjetin valmisteluprosessissa.

Toisin kuin kaikki muut eduskuntapuolueet, perussuomalaiset ovat valmiita luopumaan Suomen sitoumuksesta nostaa kehitysyhteistyöhön käytetyt rahat 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Tämä kävi ilmi viimeksi joulukuussa Kehitys-lehden tekemässä kyselyssä. Puolue myös laskisi rauhanturvaoperaatioista Suomelle aiheutuvat kulut kehitysyhteistyön piiriin.

”Suomen kehitysapupolitiikasta on tullut punavihreä puuhamaa ja poliittisen korrektiuden suojissa lymyävä asia, josta ei saa sanoa mitään kriittistä”, todetaan puolueen vuoden 2007 eduskuntavaaliohjelmassa.

Timo Soinin ja kumppaneiden kansainvälisyys näyttäytyy turistin kansainvälisyytenä: ulkomaiden ihmeisiin on kiva tutustua, mutta turvallinen välimatka täytyy olla. Timo Soinin mielestä ajatus ylikansallisesta demokratiasta, joka toteutuisi YK:n tai EU:n kautta, on vaarallinen harha.

”Se on kangastus, jossa lähdetään parantamaan merten takaa asioita, vaikka ne paranevat sillä, että hoidetaan ensin lähipiiri”, Soini sanoo.

Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaiset pienentäisivät pakolaiskiintiöitä ja vähentäisivät maahanmuuttajien kotouttamiseen käytettäviä määrärahoja.

7. Oopperan tilalle omakustanteista ravikulttuuria?

Perussuomalaisten päätösvalta tuntuisi kulttuurintuotannossa sekä isommissa taidelaitoksissa että marginaalisemman vaihtoehtokulttuurin tukemisessa – ja niiden ymmärtämisessä.

Puolueen kuntavaaliohjelmassa linjataan, että ”tervettä” kulttuuria on tuettava ja ”eliittikulttuuria” ei. Jälkimmäiseksi lasketaan kaikki kallis kulttuurituotanto, joka ei kiinnosta enemmistöä ihmisistä lainkaan. Ohjelmassa myös todetaan, että ”kunnan ei pidä tukea rahallisesti sellaista kulttuurintuotantoa, joka on suomalaisia perhearvoja tai kristillisiä arvoja loukkaavaa”.

Soini ei halua määritellä, mikä on hyvää ja mikä huonoa taidetta, mutta myöntää, että puolue todennäköisesti karsisi kulttuurimäärärahoja.

”Jos katsotaan kulttuuria kokonaisuutena, niin eihän jonkun tanssitaiteen tai oopperan tarvitse minua kiinnostaa. Joku muu voi ihan vapaasti mennä katsomaan oopperaa, mutta maksakoon siitä itse.”

Soinin mielestä kulttuurin käsitettä olisi myös syytä laajentaa.

”Kun minä käyn raveissa, maksan sen itse, ja se on minun mielestäni kulttuuria.”

***

Perussuomalaisten linjaukset ovat niin epämääräisiä, ristiriitaisia ja käytännössä mahdottomia toteuttaa, että puolueesta tuskin on todelliseksi muutosvoimaksi. Näin siitä huolimatta, että ainakin osa puolueen gallupsuosiosta todennäköisesti näkyy myös varsinaisessa vaalituloksessa.

Toistaiseksi perussuomalaiset onkin kuin kotikutoinen versio Yhdysvalloissa velloneesta Teekutsuliikkeestä, jonka mielestä valtion byrokratiaa on kevennettävä, yksilön vapauksia lisättävä ja konservatiivisia arvoja sekä esimerkiksi aseenkanto-oikeutta varjeltava.

Molempien liikkeiden polttoaineena on teollisuuden rakennemuutoksen aiheuttama työttömyys ja turhautuminen sekä näkemys nykyisten vallanpitäjien turmeltuneisuudesta.

Utne Reader -lehti esitteli kannessaan kesällä Sarah Palinia ”aktivismin uusina kasvoina”. Onko Timo Soini siis Suomen Sarah Palin? Vietämmekö Suomessa parhaillaan teekutsuja Timon tyyliin?

Soini myöntää, että ilmiöissä on paljon samaa, mutta liikkeiden ajamassa politiikassa ei niinkään. Teekutsuliikkeestä tekee hänen mielestään kiinnostavan se, miten se on saanut tavalliset ihmiset järjestäytymään ja uhmaamaan isoja valtakoneistoja, etujärjestöjä ja perinteisiä puolueita.

”Minun makuuni se on kuitenkin liian oikeistolainen liike, koska en koe olevani sillä tavalla oikeistolainen, vaikka en kyllä vasemmistolainenkaan ole.”

Soini ei pidä Palinia sympaattisena hahmona.

”Hän on varmaan ansainnut suurin piirtein sen kohtalon, jonka on saanut. Mutta jos puhutaan jonkun demonisoinnista tai teilaamisesta tai koulukiusaamisesta, niin sen suhteen hän kyllä tuntuu olevan luvallista riistaa kaiken maailman humanisteille. Tunnistan kuvion.”

Teekutsuliikettä ja perussuomalaisia yhdistää myös se, että molempien lopullinen merkitys on vielä hämärän peitossa.

Jos gallupien enteilemä persubuumi toteutuu vaaleissa, iso osa äänestäjistä tuntee lähivuosina itsensä petetyksi, kun protestiäänten myötä juuri mikään ei muuttunutkaan.

Tämä pettyneiden joukko jää seuraavissa vaaleissa äänestyspäivänä kotiin, ja tämä ei ole eduksi sen enempää muille puolueille kuin suomalaiselle demokratiallekaan. Ja se taitaa lopulta olla perussuomalaisten vaarallisin puoli.





Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta



Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri