Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Lasse Leipola

Fergus Green
Energiatietoa Poriin. Aamupäivästä toimittajia tavannut Fergus Green esiintyy keskiviikkoiltana Suomi-Areenassa.Lasse Leipola

Energiatietoa Poriin. Aamupäivästä toimittajia tavannut Fergus Green esiintyy keskiviikkoiltana Suomi-Areenassa.

Kiinasta tulossa ilmastopolitiikan ”ylisuorittaja”

15.7.2015 13.17

Lasse Leipola

Kiinan ilmastopolitiikassa on tapahtunut suuri muutos, joka pitäisi nähdä myös muualla maailmassa. Tämä on viesti, jota Suomessa vierailevan Fergus Green haluaa levittää.

Hän on tutkii ilmastoekonomisti Nicholas Sternin kanssa London School of Economicsissa (LSE) Kiinan energiapolitiikka. He kutsuvat vuosikymmenen alussa alkanutta suuntausta Kiinan ”uudeksi normaaliksi”.

Kiinan talouskasvu kiihtyi vuosituhannen vaihteessa ja maan päästökehitys seurasi perässä. Energiaintensiivisessä teräs- ja sementtiteollisuudessa käytettiin paljon hiiltä ja hiilellä tuotettua sähköä, mikä sai maan päästöt nopeaan kasvuun.

Noin viisi vuotta sitten suunta alkoi kuitenkin muuttua. Talous jatkoi nopeaa kasvuaan, mutta päästöjen kasvu alkoi hiipua. Samaan aikaan raskaasta teollisuudesta aiheutuneet ilmansaasteet ja muut ongelmat kävivät entistä selvemmiksi. Vähitellen myös teräksen ja sementin kysyntä on kääntynyt laskuun ja talous alkanut painottua entistä enemmän korkean teknologian tuotteisiin ja palveluihin.

Onko sitten huolena, että Kiinan energiaintensiivinen teollisuus karkaa muualle?

”Tästä ollaan usein huolissaan, mutta silloin unohtuu, että teräs- ja sementtiteollisuuden taustalla oli Kiinan kotimainen kysyntä, jota ei enää ole siinä mittakaavassa. Teräksen ylituotantoa dumpataan jo ulkomaille”, Green sanoo.

Hänen mukaansa toinen Kiinaan liittyvä yleinen virhepäätelmä liittyy siihen, että maassa otetaan vieläkin käyttöön uusia hiilivoimaloita, mikä saattaa antaa väärän kuvan.

”Muutos on ollut äärimmäisen nopea. Tilanne oli aivan toisenlainen, kun nyt avattavista voimaloista tehtiin päätöksiä.”

Tilastot osoittavatkin, että vaikka hiilivoiman tuotantokapasiteetti maassa kasvaa, on varsinainen tuotanto kääntymässä laskuun tai vähintään jäämässä nykytasolle.

”Hiilivoima oli ympäristöongelma, mutta nyt siitä on tulossa taloudellinen ongelma, sillä nämä investoinnit eivät ole kannattavia”, Green sanoo.

LSE:n arvion mukaan kivihiili on saavuttanut Kiinassa rakenteellisen maksimitason. Toisin sanoen vesivoiman tuontantotilanteen aiheuttamat vuosittaiset vaihtelut voivat heilauttaa kivihiilen kulutusta suuntaan tai toiseen, mutta yleistrendi ei ole enää nouseva ja kääntyy laskuun viimeistään 2020-luvulla, Green kertoo. Tosin viime vuosien lukujen perusteella lasku on saattanut jo alkaa.

Kun kivihiilen käyttö vähenee, entistä suurempi osa Kiinan päästökehityksestä jää öljyn ja maakaasun käytön varaan. Greenin mukaan maakaasussa on vahvaa kasvua vielä vuosien ajan.

”Öljy on suuri kysymysmerkki, sillä liikenteen kehitystä on vaikea arvioida. Energiatehokkuusstandardien, uuden teknologian ja biopolttoaineiden lisäksi myös esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla on merkitystä: lähdetäänkö Kiinassa Japanin ja Etelä-Korean tyyliin tekemään tiiviitä kaupunkeja vai väljiä kuten Amerikassa ja Australiassa. Sitten on vielä sosiaalinen näkökulma: kuinka kauan autoa pidetään statussymbolina?” Green pohtii.

Useissa arvioissa on päädytty siihen, että Kiina tulee joka tapauksessa saavuttamaan Pariisin ilmastosopimukseen antamansa tavoitteen, että päästöt saavuttavat huippunsa viimeistään 2030. Useimmat arviot sijoittavat huipun selvästi aiemmin, vuoden 2025 paikkeille.

”On tärkeää ymmärtää, että Kiina on hyvin varovainen kansainvälisissä sitoumuksissa. Siksi se tekee konservatiivisia lupauksia, jotka se pystyy varmasti pitämään. Sanommekin, että he alilupaavat ja ylisuorittavat, toisin kuin monet länsimaat”, Green sanoo.

Hänen mukaansa Kiinan lupausten sijaan pitäisi katsoa enemmän sitä, mitä Kiinassa oikeasti jo tapahtuu.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri