Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

UNFCCC / Flickr (CC-BY)

Laurent Fabius ja Christiana Figueres
Ovi auki! Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius luovutti lauantaina kokouskeskuksen avaimen YK:n ilmastoneuvotteluja johtavalle Christiana Figueresille.UNFCCC / Flickr (CC-BY)

Ovi auki! Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius luovutti lauantaina kokouskeskuksen avaimen YK:n ilmastoneuvotteluja johtavalle Christiana Figueresille.

Suomelta vaatimaton lisäpanos ilmastorahoitukseen

30.11.2015 11.39

Lasse Leipola

Yksitoista teollisuusmaata ilmoitti tänään maanantaina Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä 248 miljoonan dollarin lisärahoituksesta maailmanlaajuisen ympäristörahaston eli GEF:in alaiseen vähiten kehittyneiden maiden rahastoon (LDCF).

”Ottaen huomioon, että ilmasto lämpenee joka tapauksessa vielä vuosia, sopeutumiseen kohdistuvien investointien tulee olla uuden sopimuksen ytimessä”, sanoo rahaston johtaja Naoko Ishii.

”Tiedämme, että lähivuosina tarvitaan miljardeja, mutta tänään luvatut rahat ovat elintärkeitä joillekin maailman haavoittuvimmista ihmisistä.”

Suomen lupaus 1,8 miljoonasta dollarista on tänään ilmoitetuista pienin. Esimerkiksi Ruotsi lupasi 11,5 miljoonaa ja Tanska 22,1 miljoonaa dollaria.

Suurimmat sitoumukset saatiin Saksalta (53 miljoonaa), Yhdysvalloilta (51 miljoonaa) ja Britannialta (45 miljoonaa).


Suomi myönsi lokakuun alussa 37 miljoonaa dollaria toiseen suureen ilmastorahastoon eli vihreään ilmastorahastoon (GCF), mutta myös tässä joukossa Suomi on melko vaatimaton tukija. Esimerkiksi Ruotsi on myöntänyt jo 581 miljoonaa ja Tanska 72 miljoonaa dollaria.

Tänä syksynä annetuista lupauksista ja rahoista huolimatta Suomen yhteenlaskettu ilmastorahoitus on vaarassa kääntyä laskuun.

Viime vuonna Suomen ilmastorahoitus oli 116 miljoonaa euroa, mutta uuden hallituksen linjauksien mukaan kehitysyhteistyötä, johon ilmastorahoituskin kuuluu, leikataan rajusti. Sen lisäksi päästökauppatuloja ei enää ohjata ilmastorahoitukseen, vaan niillä kompensoidaan teollisuudelle päästökaupan epäsuoria vaikutuksia.




Viite