Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Upsala kasvaa. Yliopistokaupungissa verotuloja riittää ja sairaanhoito toimii, kertoo vihreiden maakäräjäsihteeri Charles Pylan. Muuttotappioalueilla tilanne on huonompi.

Upsala kasvaa. Yliopistokaupungissa verotuloja riittää ja sairaanhoito toimii, kertoo vihreiden maakäräjäsihteeri Charles Pylan. Muuttotappioalueilla tilanne on huonompi.

Ruotsalaisprofessori varoittaa: Maakuntamalli lisää poliittisia riitoja

28.5.2018 16.59

Riikka Suominen

Valtiotieteiden professori Torbjörn Larsson Tukholman yliopistosta hämmästelee Suomen hallituksen intoa maakuntamalliin.

Hänestä järjestelmä ei tuo hyötyä kuntayhtymiin verrattuna. Sen sijaan se lisää poliittisia konflikteja.

”Maakunnat lisäävät yhden poliitisen päätöksenteon tason. Silloin saadaan kuin apteekin hyllyltä ongelmia kuntien kanssa”, Larsson sanoo Vihreälle Langalle Tukholmassa.


Suomessa hallintoa
ja päätöksentekoa on siirtymässä maakuntatasolle. Pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo sanoivat tosin juuri, että ensimmäiset maakuntavaalit  siirtyvät suunnitellusta lokakuusta.

Ruotsissa on ollut vastaava järjestely, maakäräjät, jo 150 vuotta. Maakäräjiä on 21, ja niillä on vaaleilla valitut päättäjät. Maakäräjien tärkein tehtävä on järjestää terveydenhoito.

Osa maakäräjistä on saanut muutakin vastuuta. Esimerkiksi Tukholman ja Upsalan alueilla maakäräjät vastaavat julkisesta liikenteestä.

Larssonin mukaan ongelma on, että maakäräjien ja kuntien vastuut menevät limittäin. Syntyy houkutus siirtää kustannuksia toiselle toimijalle. Esimerkiksi vanhuksen kotipalvelu ja vanhainkodit ovat kunnan vastuulla, vanhuksen sairaalakäynti maakunnan. Sen vuoksi maakunta haluaa kotiuttaa vanhuksen mahdollisimman nopeasti.

Kiistoja vaikeuttaa se, että kumpikaan toimija ei ole hierarkiassa toisen yläpuolella.

Suomessa vastaavia ristiriitoja voi aiheuttaa se, että terveyden edistäminen on kuntien vastuulla ja sairauksien hoito maakunnilla. Kunnan ei kannata laittaa rahaa terveyden edistämiseen, koska sen säästöt näkyvät terveydenhuollossa, josta vastaa maakunta.


Ympäristöpuolueen maakäräjäsihteeri Charles Pylan vahvistaa, että kun politiikassa toimii kolme tasoa: kunta, alue ja valtio, niin potilasta helposti pallotellaan.  


”Poliitikoillekin on vaikea muodostaa käsitystä tilanteesta eikä vastuiden välillä ole tiukkaa rajaa.”




Suomessa maakunnat eivät
ala kerätä asukkailta veroa, vaan niiden rahoitus tulee valtiolta.

Ruotsissa maakäräjät keräävät veroa. 150 000 asukkaan yliopistokaupungissa Upsalassa maakäräjävero on noin 11 prosenttia ja kuntavero noin 21 prosenttia. Veroprosentti on muihin alueisiin verrattuna alhainen, koska kunta on vauras.

Vaikka maakäräjillä on omat varat, ohjaa valtio niiden toimintaa. Larssonia naurattaa, kun vaalien alla maakäräjäpoliitikot puhuvat äänestäjille, miten aikovat parantaa alueen sairaanhoitoa.

”Maan hallitus päättää, miten rahoja käytetään. Se tekee aloitteita ja antaa lisärahoitusta, jos maakäräjät esimerkiksi onnistuu lyhentämään sairaanhoidon jonoja”, Larsson sanoo.



”Aluepoliitikojen rooli on aika hallinnollinen. Lääkäreillä on paljon sananvaltaa sen suhteen mistä voi säästää”, Pylan sanoo Vihreälle Langalle.

Niinpä kansanvalitsemilla maakuntapäätääjillä ei 


ole taloudellista vastuuta tai juuri mahdollisuuksia vaikuttaa.


”Paikallispoliitikot voivat syyttää valtiovarainministeriötä, jos asiat eivät mene niin kuin asukkaat haluavat. Tämä lisää  jännitettä alueiden ja pääkaupungin välillä”, Larsson sanoo.




Torbjörn Larsson on vuosikymmeniä tutkinut,  miten valta jakautuu alueiden, valtion ja EU:n välillä. Maakuntia ei ole tutkittu juuri lainkaan, koska niiden poliittinen painoarvo on Larssonin mukaan pieni.

Hänestä Suomen nykyinen malli, jossa kuntayhtymät hoitavat sairaanhoidon on selkeä.

”Kunnat ovat kuntayhtymien omistajia ja päättävät palveluistaan sitä kautta. Suomen nykymallia on pidetty hyvänä esimerkkinä ratkaisusta paikallistason ongelmiin, joita monilla muilla mailla on”, Larsson sanoo.





Suomessa pelätään
maakuntavaalien äänestysaktiivisuuden jäävän pieneksi. Ruotsissa määkäräjävaalit pidetään samana päivänä kuin eduskunta- ja kuntavaalit.

Äänestysaktiivisuus on korkeaa. Vuoden 2014 vaaleissa sen oli sekä valtiopäivä- että maakäräjävaalissa yli 80 prosenttia. Suomen kuntavaaaleissa se oli viime keväänä 58,7 prosenttia.

”Jos vaalipäivät erotettaisiin, laskisi äänestysprosentti dramaattisesti, noin 15-20 prosenttia”, Torbjörn Larsson arvioi.

Ruotsissa on listavaali eikä tapana ole, että kansanedustaja olisi mukana myös paikallispolitiikassa.


Ruotsin maltillinen kokoomus
ja liberaalipuolue haluaisivat lopettaa maakäräjävaltuustot ja siirtää terveydenhoidon ja koulut valtion hoidettavaksi.

Professori Larssonin mielestä paras malli olisi jako luonnostaan muotoutuneisiin alueisiin.

Hän ehdottaa, että Pohjois-Ruotsi ja -Suomi muodostaisivat oman alueen valtioiden rajojen yli.

”Pohjoisessa voisi kokeilla Lapin omaa aluetta. Pohjois-Ruotsilla ja -Suomella on enemmän yhteistä toistensa kuin omien pääkaupunkiensa kanssa. Samoin Skoonella ja Tanskan Själlannilla on paljon yhteistä. Niillä olisi kulttuurisesti ja taloudellisesti paljon voitettavaa yhteistyöstä.”

Vihreiden Pylanista olisi hyvä, jos Ruotsiin muodostuisi viisi isoa aluetta. Nykyisin alueita on liikaa. Niillä ei ole oikeaa valtaa, sillä valtio joutuu puuttumaan toimintaan, koska erot alueiden välillä ovat suuria.

Joillain alueilla saa esimerkiksi julkisen terveydenhoidon piirissä lihavuusleikkauksen tai kalliimpia lääkkeitä kuin toisella. Odotusajat syöpähoitoihin vaihtelevat. Upsalassa paperittomilla on oikeus kaikkeen samaan terveydenhuoltoon kun muillakin.

Ruotsissa myös aluepolitiikassa on hallitus-oppositio jako.
Äänestäjiä maakäräjien asiat eivät yleensä kiinnosta, eivätkä lehdet kirjoita niistä.

Tällä hetkellä tosin Tukholmassa on poikkeuksellinen tilanne. Kokoomuksen vetämä maakäräjät joutuu selittämään kaupunkilaisille, miksi Karoliinisen sairaalan rahoista valui niin paljon konsulttien taskuun ja lopputulos oli huono.

maakunnat  maakuntavaalit  maakäräjät  Ruotsi  terveudenhoito  äänestysprosentti 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.