Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa syksyllä 2019. Vihreät haluaa kirittää puheenjohtajuuden valmistelua.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa syksyllä 2019. Vihreät haluaa kirittää puheenjohtajuuden valmistelua.

Analyysi

Vihreät linjaa Eurooppa-politiikkaansa – On korkea aika, että joku Suomessa tekee niin

16.11.2017 8.15

Riikka Suominen

Vihreät julkaisee huomenna perjantaina näkemyksensä siitä, miten EU:ta pitäisi kehittää. Onkin korkea aika, että joku Suomessa visioi Eurooppa-politiikkaa. Nykyhallitus ei sitä tee.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen EU-linjaukset tekee mahdottomaksi moni asia. Ensin perussuomalaisten ja nyt sinisten EU-vastaisuus estää hallituksen yhteisen EU-politiikan. Kun Alexander Stubb (kok) vaihtui Petteri Orpoon (kok), ja Olli Rehn (kesk) Mika Lintilään (kesk), lähti hallituksesta viimeinenkin kiinnostus, ja myös osaaminen, eurooppalaiseen linjanvetoon. Keskusta on perinteisesti varauksellinen Unionin avauksille.

"Sipilän päiväkakkaran esittely Saksan liittokanslerille, herättää lähinnä myötähäpeää", sanoo diplomaattilähde Vihreälle Langalle.


Ainoa asia, jossa hallitus
on Euroopan suuntaan terästäytynyt, on kysymys metsänhakkuista eli keskustelu lulucf-direktiivistä. Tästä aiheesta Sipilä jopa soitti komission puhemies Jean-Claude Junckerille. Tällaisia puheluita ei voi tehdä usein. Nyt arvovalta on käytetty. Suomi laittoi paukkunsa metsähakkuisiin.

Muuten hallitus on ollut EU:ta kohtaan nihkeä. Nihkeys lähtee jo siitä, että hallitusohjelma ilmaisee suhteensa EU:n kehittämiseen kieltolauseella: ”hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena”.

Nihkeily näkyy siinäkin, miten Suomi äänesti tyhjää, kun Euroopan maat kesken pahinta pakolaiskriisiä äänestivät turvapaikkakiintiöistä. Äänestysvalinnallaan Suomi asemoitui jakamista ainoina vastustavien Tsekin, Unkarin, Slovakian ja Romanian porukkaan. Jopa Puola kannatti yhteistä vastuunjakoa.


On erityisen harmillista
, että hallituksen passiivisuus osuu ajankohtaan, jossa Suomi pystyisi ottamaan huomattavasti kokoaan enemmän vastuuta. Valtaa jaetaan nimittäin EU:ssa parhaillaan uudelleen.

Ranskaa johtaa EU-visioillaan valtaan noussut Emmanuel Macron ja hänen aisaparinaan on kokenut liittokansleri Merkel. Kun Saksan hallitus viimeistään vuodenvaihteessa aloittaa, lähtee Unioni vauhdilla liikkeelle.

Samaan aikaan moni iso EU-maa on tällä hetkellä poissa pelistä: Britannia säätää Brexitin toteutuksesta, Espanja menetti uskottavuutensa pahoinpitelemällä katalonialaisia äänestäjiä, ja Puola ja Unkari ovat talloneet maihinnousukenkien alle oikeusvaltioperiaatteet. Muutama muukin Itä-Euroopan maa on samalla tiellä.

Suomella olisi kaikki mahdollisuudet tarjota kättään Saksan liittokansleri Merkelille ja olla siten muovaamassa unionin tulevaisuutta. Tämän hallituksen toimesta tätä tuskin tehdään.

Aloitteen voisi hyvin tehdä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden ja Baltian kanssa. Suomi olisi luonteva johtamaan yhteistyöporukkaa, sillä olemme ainoana Pohjoismaana sitoutuneet euroon.


Suomi on EU:n puheenjohtajamaa
syksyllä 2019. Puheenjohtajuuden linjaukset pitää valmistella tämän hallituskauden aikana.

Politiikkaa seuraavat spekuloivat, kestääkö nykyhallitus kevääseen 2019, vai saadaanko Suomeen ennenaikaiset vaalit ensi keväänä.

Kokoomus on yhä kyllästyneempi hallituskumppaneihinsa, mutta ei suostu riskeeraamaan presidentinvaaleja ylimääräisellä hässäkällä. Jos sotesta parhaillaan kerättävät lausunnot antavat keskustalle syyn vastustaa tai rajoittaa valinnanvapautta, ei kokoomuksella ole edes sote-motiivia lusia loppuun tätä hallituskautta.


Vihreät on vuosia ollut
 Suomen EU-myönteisin puolue. Kun Yle syyskuussa selvitti puolueiden EU-asenteita, halusi vihreät eniten yhteistyötä. Vihreät oli kyselyssä ainoa puolue, joka on valmis lisäämään myös taloudellista yhteisvastuuta.

”Solidaarisuuden ja vastuullisuuden tulee kulkea käsi kädessä”,  Touko Aalto (vihr) sanoi Ylelle.

Vihreiden EU-avaus tulee hyvään aikaan. Puolueen tavoite on olla seuraavassa hallituksessa ja se on paikka, jossa Suomen Eurooppa-politiikkaa pitää viimeistään kiireellä linjata.

Vihreät on tällä hallituskaudella haastanut kokoomusta. Siksi on poliittisesti fiksu veto rynniä EU-politiikassakin kokoomuksen tontille, nyt kun hallitus on sitonut kokoomuksen kädet EU:n suhteen. 

Ääniä ei visionääriselläkään EU-politiikalla ole helppo kerätä. Euroopan kehitys on silti Suomen taloudelle ja puolustukselle niin oleellinen, että on vastuullista politiikkaa tehdä linjauksia sen suhteen. On korkea aika, että joku puolue tarttuu aiheeseen.

Samoin kuin maa voi aktiivisella ja fiksulla yhteistyöllä olla EU:ssa paljon kokoaan suurempi, voi myös vihreät olla suomalaisessa EU-politiikassa kokoaan suurempi toimija.

Otsikon ja jutun kieliasua siistitty klo 9.

euroopan unioni 




Viite