Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sammeli Heikkinen

Kampanjateltta? Suomi ensin -mielenilmauksen teltta Helsingin lasipalatsin työmaan reunassa. Tästä liikkeen aktiivit häädettiin perjantain vastaisena yönä.Sammeli Heikkinen

Kampanjateltta? Suomi ensin -mielenilmauksen teltta Helsingin lasipalatsin työmaan reunassa. Tästä liikkeen aktiivit häädettiin perjantain vastaisena yönä.

Äärioikeisto yrittää koota sekavia rivejään kuntavaaleihin – tutkija ei usko menestykseen

20.2.2017 11.08

Vesa Sisättö

Muukalaisvastaiset ryhmittymät yrittävät suoristaa rivejään kevään kuntavaaleihin. Tutkija ei usko äärioikeiston vaalimenestykseen.

Muun muassa poliisin vastustamisella ja miesten uimahousujen kyttäämisellä profiloitunut Suomi ensin -liike pyrkii saamaan valtuustopaikkoja kevään kuntavaaleissa. Myös muutama muu vastaava liike tai puoluehanke koettaa onneaan vaaleissa.

Suomi ensin -liikkeellä on ainakin kolme kuntavaaliehdokasta: Vihdissä, Lahdessa ja Vaasassa. Tällä hetkellä liikkeellä on yksi valtuutettu, vihtiläinen Hannu Tanskanen, joka nousi alun perin Vihdin kunnanvaltuustoon perussuomalaisten listoilta varavaltuutettuna. Tanskanen erosi perussuomalaisista syksyllä 2014. Viime eduskuntavaaleissa hän oli Muutos 2011:n listoilla.


Tutkijatohtori Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta ei usko äärioikeiston pikkuryhmien menestykseen kuntavaaleissa.

”Sirpaleryhmät eivät saa suuria ehdokaslistoja kasaan. Yhden ehdokkaan listalla saa muutaman äänen, mutta se ei riitä pitkälle. Vain Olavi Mäenpää Turusta on onnistunut nousemaan valtuustoon, koska hän on paikallisesti tunnettu henkilö.”

Hannu Tanskasen taival puolueesta toiseen kuvasta suomalaisten äärioikeistolaisten sekavaa puoluetilannetta.

”Äärioikealla olevat ryhmät voi jakaa kahteen joukkoon. Ensinnäkin ovat puolueita perustamaan pyrkivät ja toisaalta radikaalit tai alakulttuuriset ryhmät. Jälkimmäiset ovat poliittisen väkivallan uhkan suhteen vaarallisempia”, Kotonen kertoo.

”Yleisesti ottaen nämä puoluetyyppiset ryhmät ovat pieniä ja harmittomia. Niistä ei yleensä kuulla enää vaalien jälkeen – paitsi taas seuraavien vaalien alla.”


Suomi ensin -liike syntyi irtautumalla vuonna 2015 turvapaikan hakijoiden kasvua vastustamaan nousseesta Rajat kiinni! -liikkeestä. Eron syy oli nimenomaan halu perustaa puolue: Rajat kiinni! -liike sanoutui omalla tiedotteella irti puoluepolitiikasta. Nyttemmin liike on nettisivujensa perusteella ajautunut pyörittelemään suosituimpia salaliittoteorioita.

”Suomi ensin -liike muistuttaa brittiläistä Britain First -ryhmää toimintavavoiltaan. Suomi ensin on konfrontaatiohakuinen. He pyrkivät tulemaan iholle ja hakevat tällä julkisuutta. He harrastavat katupartiointia: pyörivät lähiöissä kameran kanssa ja toivovat että jotain tapahtuisi”, Kotonen sanoo.

Suomi ensin -liike on kerännyt kannattajakortteja viime kesästä lähtien, mutta hanke oli pahasti jäljessä aikataulustaan jo syksyllä. Oikeusministeriöstä kerrotaan että puoluehanke on ollut vireillä, mutta kannattajakortteja ei ole toimitettu vielä. Suomi ensin -liike ei ehdi rekisteröityä puolueeksi ennen kuntavaalien ehdokasasettelun päättymistä helmikuun lopussa.

Tämä ei estä vaaleihin osallistumista. Kuntavaaleissa yhden ehdokkaan asettamisen mahdollistavan valitsijayhdistyksen voi perustaa 10 kunnassa äänioikeutettua henkilöä, alle 2 000 asukkaan kunnassa viisi ja alle 1 500 asukkaan kunnassa kolme. Valitsijayhdistykset voivat edelleen perustaa yhteislistan.

Facebookista löytyy ainakin parikymmentä Suomi ensin -paikallisryhmää, mutta suurin osa niistä on maakunnallisia, oletettavasti Suomi ensin -yhdistyksen perustamia. Kuntatason ryhmiä on vain muutamia. Erityisen aktiivista ehdokkaiden kalastelua näissä ryhmissä ei näy.


Suomi ensin -yhdistyksen hallituksessa on viime aikoina vallinnut järjestön Facebook-ryhmän keskustelujen perusteella sekava tilanne. Järjestön hallintaan liittyvät riidat näyttävät juontavan näkemyseroon, jossa vastakkain ovat jälleen puolueen perustamista kannattavat ja suoraa toimintaa haluavat.

Tähän tilanteeseen liittyen tai liittymättä liike näkyy ainakin internetissä hajonneen kahtia. Suomi ensin -nimisiä nettisivuja on kaksi, .net ja .com. Net-päätteinen sivusto näyttää edustavan puoluehanketta, com-loppuinen taas kerää kuntavaaliehdokkaita yläotsikolla Suomi sadas, itsenäisyys takas. Suomi ensin -logon lisäksi sivulla on Suomen Kansallisdemokraattien logo. Vastaavasti Facebookista löytyy Suomi ensin -keskustelupalsta ja Suomi ensin -foorumi.

Suomen Kansallisdemokraatit syntyi viime vuonna nurin menneen Muutos 2011:n ja Suomidemokraattien yhdistymishankkeen raunioille. Muutos 2011 on pyrkimässä takaisin puoluerekisteriin nimellä Muutospuolue.

”Suomidemokraatit oli yritys kasata perussuomalaisiin tyytymättömistä puolue hieman naapurimaan Ruotsidemokraattien mallin mukaan, mutta se ei onnistunut”, Kotonen kuvaa.

”Osa näissä puoluehankkeissa pyörivistä ihmisistä on ollut mukana vastaavissa hankkeissa aiemmin ja riidellyt jo silloin keskenään. Riitaa tulee linjasta, strategioista ja siitä kuka on tällä kertaa johtaja.”

Edellisen vuosikymmenen vastaavia puoluehankkeita olivat muun muassa Suomen kansan sinivalkoiset ja Isänmaallinen kansanliike.

Aatteellisesti Suomi ensin keskittyy maahanmuuton vastustamiseen. Muita teemoja ovat EU-vastaisuus ja pettymys nykyiseen hallitukseen.

EU-vastaisuuden kautta tämän hetken äärioikeaan kenttään kytkeytyy myös muita pienpuolueita ja liikkeitä, kuten vaaleja korostava Kansanliike Suomen puolesta.

Perussuomalaisten hallitustaival on kasvattanut puolueeseen pettyneiden joukkoa.

”Vaikka perussuomalaisten johtoon nousisi puolueeseen pettyneille paremmin sopiva Jussi Halla-aho, nämä sirpalepuolueporukat eivät puolueeseen mahdollisesti palatessaan lisäisi sen voimaa merkittävästi”, Kotonen toteaa.




Viite