Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Kela

Elli Aaltonen
Kela

15 miljardin euron nainen – läpivalaisussa Elli Aaltonen

12.4.2017 8.35

Lasse Leipola

Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen on ihmisläheinen johtaja, joka ottaa kantaa, vaikkei tuntisi kaikkia faktoja.

Miksi hänellä on valtaa?

Hyväntuuliseksi ja helposti lähestyttäväksi kuvaillun Elli Aaltosen alaisuudessa työskentelee noin 6 000 virkailijaa, joiden kautta kulkee merkittävä osa sosiaalieduista – yhteensä noin 15 miljardia euroa vuodessa. Kelan pääjohtajana Aaltosella on roolinsa myös perusturvan uudistuksissa, perustulokokeilussa ja sote-uudistuksessa.

Aaltosen sanotaan johtavan persoonallaan ja henkilöstön etua ajatellen.

”Saattaa reagoida asioihin tunnepitoisesti, mutta perustaa päätöksensä tietoon. Hän tunnistaa sen, että päätöksissä on kyse ihmisistä”, eräs Aaltosen työtä viime vuosina läheltä seurannut sanoo.

Toisen haastateltavan mukaan Aaltonen on melko rohkea ottamaan kantaa, vaikkei tuntisi faktoja.

Uran alku?

Loppuvuodesta 1953 syntynyt Aaltonen vietti lapsuutensa maatilalla Säämingissä. Jo 22-vuotiaana hän aloitti Kotikallion vanhainkodin johtajana Punkaharjulla. 1980-luvulla hän työskenteli sosiaalialan tehtävissä Itä-Suomessa ja luki itsensä sekä humanististen tieteiden että filosofian kandidaatiksi. Työskennellyt myös Venäjällä ja Ukrainassa. Vuonna 1999 Aaltonen väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistosta.

”Ellillä on laajat verkostot. Politiikan suuntaan verkostot eivät ole niin vahvat kuin edeltäjällä, mutta muuten yhteiskunnallisesti laajat verkostot. Tuntee ihmisiä eri puolilta Suomea”, eräs Kelan hallituksen jäsen sanoo.

Uran käänne?

Aaltonen valittiin 1995 sosiaalineuvokseksi Itä-Suomen lääninhallitukseen. Tämä pesti johti lopulta siihen, että Aaltonen nousi raskaaseen sarjaan. Kun lääninhallitukset lakkautettiin 2010 alussa, Aaltonen nousi uuden Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi.

”Sosiaalipuolen tuntemus on hyvä, mutta etuusjärjestelmän ja terveydenhoidon osaaminen on vähän arvoitus. Suomalaisessa sosiaalipolitiikassa terveysalan ihmiset ovat kuitenkin yleensä vahvempia”, sanoo sosiaalipolitiikkaa pitkään seurannut asiantuntija.

Uran kohu?

Valintaprosessista Kelan johtoon nousi pienimuotoinen kohu, kun valinta ratkesi vasta arvalla äänten jakauduttua tasan 6–6. Hakijajoukosta loppusuoralle olivat päässeet sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Outi Antila ja Aaltonen. Lehtitietojen mukaan Aaltosta kannattivat sdp:n, keskustan ja vihreiden edustajat. Antilan puolella olivat kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutetut.

Miten pääsi nykyiseen asemaansa?

Pääministeri Juha Sipilä vakuutti viime kesänä, ettei paikkaa ole korvamerkitty keskustalle vaan tehtävään valitaan paras mahdollinen henkilö. Siinä mielessä yli 60 vuotta jatkunut keskustalaisten Kela-johtajien ketju jatkuu, että Aaltostakin on pidetty keskustamielisenä. Itseään alkiolaiseksi luonnehtivalla Aaltosella ei ole jäsenkirjaa.

Aaltonen ei ole ollut ehdolla edes kuntavaaleissa. Hänen edeltäjänsä Liisa Hyssälä siirtyi tehtävään oltuaan 15 vuotta kansanedustajana, siitä viimeiset seitsemän vuotta ensin peruspalveluministerinä ja sitten sosiaali- ja terveysministerinä. Myös Hyssälää edeltäneet keskustalaiset Jorma Huuhtanen ja Pekka Tuomisto siirtyivät tehtävään suoraan ministeritehtävistä.

Joulukuussa 64 vuotta täyttävän Aaltosen ikä herättää huolta.

”Alkaako mopo keulia, jos hän haluaa todennäköisesti melko lyhyessä ajassa saada oman puumerkkinsä jätettyä?” Kelan toimintaa läheltä seuraava vaikuttaja pohtii

Arvomaailma ja verkostot?

Aaltosta kuvaillaan juurevaksi alkiolaiseksi ja tavallisen kansan puolestapuhujaksi. Toisaalta Aaltonen on väläytellyt myös kovempia arvoja. Suomen Kuvalehden haastattelussa hän sanoi, että vastikkeeton sosiaaliturva tukee syrjäytymistä. Kun töitä ei riitä kaikille, osa voisi huoltaa ympäristöä tai ”rikastuttaa” ikääntyneiden elämää.
Aaltosen ajatukset istuvat hyvin myös hallituksen hinkuun purkaa normeja. Talouselämän haastattelussa Aaltonen sanoi, että sosiaaliturvasta voitaisiin nykyisen 40 lain sijaan säätää kolmella elinkaarilailla.

Aaltonen on hyvin verkostoitunut sosiaalialan toimijoihin ja varsinkin itäisen Suomen maakuntiin. Hänellä on edeltäjiään heikommat yhteydet poliittisiin päättäjiin ja terveydenhuoltoalan toimijoihin.

Perhe ja vapaa-aika?

Kaksi aikuista poikaa. Erosi kymmenisen vuotta sitten, mutta puhuu lämpimästi miehestään, joka kantoi vastuun lapsista Aaltosen edistäessä uraansa. Harrastaa hiihtoa, kävelyä, elokuvia ja lukemista.

Oli aluehallintoviraston ylijohtajana kansalaisten tavoitettavissa muun muassa sähköpostitse ja Facebookissa. On jatkanut aktiivisella linjalla myös uudessa pestissään.

”Hän puolustaa Kelaa Facebookissa, mutta riittääkö pääjohtajan aika tällaiseen. Kuinka pitkään hän jaksaa?” eräs sosiaalipoliittista keskustelua pitkään seurannut kysyy.

Tulot?

Vuonna 2015: 125 276 €, josta pääomatuloa 6 247 €. Palkka Kelassa: 15 000 e/kk

kela  elli aaltonen  henkilökuva 




Viite