Puolustusvoimat, Ville Tuokko

170 miljoonaa euroa – mihin menevät puolustusvoimien lisärahat?

18.1.2016 12.10

Lasse Leipola

Puolustusvoimat on yksi harvoista valtion organisaatioista, joka saa tämän vuoden budjetissa lisää rahaa.

Puolustusministeriön hallinnonalalle myönnetään tänä vuonna 2 886 miljoonaa euroa, mikä on 170 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna lisätalousarviot huomioiden.

Koska sotilaallisesta kriisinhallinnasta leikataan lähes neljännes eli hieman yli 10 miljoonaa euroa, käytetään sotilaalliseen maanpuolustukseen yhteensä 180 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.

180 miljoonan euron potti jakautuu käytännössä kolmeen osaan:

Suurin osa, noin 100 miljoonaa euroa, on vuosilta 2013–2015 siirrettyjä määrärahoja jo tehtyihin hankintoihin. Esimerkiksi miinantorjunta-alusten toimitukset ovat viivästyneet alkuperäisestä aikataulusta.

Toiseksi suurin osuus, 50 miljoonaa, on ensimmäinen vaihe hallitusohjelmassa päätetystä tasokorotuksesta, joka perustuu parlamentaarisen työryhmän loppuvuodesta 2014 jättämään esitykseen. Viime vuoden lähtötasoon verrattuna korotus kasvaa asteittain tämän vuoden 50 miljoonasta saavuttaen 150 miljoonan euron tavoitetason vuonna 2020.

Loput 30 miljoonaa euroa lisäyksestä on varattu hankintojen arvonlisäveroihin, jotka siis palautuvat takaisin valtion kassaan.

 
Varsinainen lisäys on siis 50 miljoonaa euroa. Jotakuinkin saman verran leikataan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä. Mitä sillä käytännössä saadaan?

Pääesikunnan suunnitteluosastolta kerrotaan Vihreälle Langalle, että tasokorotuksella ylläpidetään suorituskykyä ja täydennetään materiaalivajeita.

”Keskeisiä kehittämisen osa-alueita ovat johtamis- ja kyberpuolustuskyky, varustamisaste, ampumatarvikkeet ja varaosat. Tarkempaa vaikutusta maanpuolustuskykyyn ei ole tarkoituksenmukaista arvioida julkisesti.”

---

tähän budjetti lupaa rahaa

• kyberpuolustuskyvyn kehittäminen
• kaukovaikutteisten ampumatarvikkeiden hankkiminen
• erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittäminen
• panssarintorjunta-aseiden uusiminen
• jalkaväkimiinojen korvaamisen jatkaminen
• Leopard-taistelupanssarivaunujen täydentäminen
• naamioverkkojen ja muiden varusteiden sekä ryhmäaseiden hankinta
• kehitetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
• meritiedustelukomppanioiden kehittäminen siten, että ne pystyvät valvonnalla ja maalinosoituksella paikkaamaan vähenevien rannikkojoukkojen jättämää aukkoa.
• Jurmo-luokan venekaluston korjaaminen
• Katanpää-luokan miinantorjunta-alusten käyttöönotto
• Hornet-torjuntahävittäjien ylläpito: päivitykset, varaosat ja ohjukset sekä ilmatorjuntaan että ilmasta maahan -toimintaan
• Hawk-koneiden koulutusarvon parantaminen
• erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusten hankinnat

Lähde: Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta (18.12.2015)

---

Pääesikunnan suunnitteluosaston mukaan tarvittavaa määrää sodan ajan joukkoja ei pystyttäisi varustamaan ilman lisärahaa materiaalihankintoihin.

”Ilman hallitusohjelman mukaisia lisäresursseja puolustusvoimat olisi kyennyt täyttämään tehtävänsä vain muutaman seuraavan vuoden ajan. Materiaali-investointien tason jääminen vuoden 2015 tasolle olisi johtanut puolustusreformiin hallituskaudella 2019-2023.”

Vuonna 2019 aloittavan hallituksen merkittävin puolustushankinta tulee olemaan vuonna 2030 vanhenevien Hornet-torjuntahävittäjien korvaaminen. Hävittäjähankinnan on arvioitu maksavan noin 5–10 miljardia euroa. Se ei sisälly normaaliin puolustusbudjettiin, vaan rahoitus on haettava erikseen.

Tweet