Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Läpivalaistu Anita Lehikoinen
LÄPIVALAISU on juttusarja, jossa selvitetään, keitä päättäjät todella ovat.

LÄPIVALAISU on juttusarja, jossa selvitetään, keitä päättäjät todella ovat.

Demari saksii sivistystä – läpivalaisussa Anita Lehikoinen

26.9.2016 8.41

Annakaisa Suni

Anita Lehikoinen päättää koulutuspolitiikasta maisterin papereilla ja vuosikymmenten kokemuksella.

Miksi hänellä on valtaa?

Anita Lehikoinen, 57, on opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö eli johtava virkamies. Hän vastaa 500 miljoonan euron koulutusleikkausten toteutuksesta tällä hallituskaudella ja on ollut keskeinen vaikuttaja yliopistojen muutoksessa viime vuosikymmenten aikana.

Miten käyttää valtaa?

Suoraviivainen tahtonainen, jolla on vahva, oma linja. Niin Lehikoista kuvaavat hänen kanssaan työskennelleet. Hän on lojaali kulloisellekin ministerille ja luo häneen läheisen suhteen.

Lehikoisen mielestä Suomessa pitäisi olla vähemmän korkeakouluja ja niiden pitäisi toimia tehokkaammin. Koulutuksen resurssit eivät Lehikoisen mielestä ole kansainvälisesti vertaillen liian pienet, vaan yliopistojen pitää panna asiat tärkeysjärjestykseen. Hän on myös ajanut yliopistojen perusrahoituksen osuuden pienentämistä.

Perusporvarihallituksen suuret leikkaukset koulutuksesta eivät kuulu Lehikoisen linjaan, vaikka hän leikkauksia puolustaakin.

Alexander Stubbin (kok) hallituksen loppumetreillä Lehikoinen yritti pitää kiinni hallituksen säästöpäätöksistä silloinkin, kun hallitus itse alkoi epäröidä. Silloinen hallitus kuitenkin perui sdp:n johdolla subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen ja eduskunta kaatoi säästöt toisen asteen koulutuksesta.

Miten pääsi asemaansa?

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) nimitti demaritaustaisen Lehikoisen kansliapäälliköksi vuonna 2013. Valintaan vaikuttivat puoluekirja ja se, että Lehikoista arvostettiin ministeriössä ja yliopistoissa. Gustafsson ja Lehikoinen tuntevat toisensa vuosikymmenten ajalta ja arvostavat toisiaan, mutta eivät ole läheisiä ystäviä.

Englantilaista filologiaa ja valtio-oppia opiskellut filosofian maisteri on työskennellyt opetus- ja kulttuuriministeriössä vuodesta 1989 ja keskittynyt korkeakoulupolitiikkaan. Ennen ministeriön korkeimmaksi virkamieheksi nousua hän oli korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja.

”Ottaa päähän, että maisteri on tuossa asemassa. Hän on runnonut läpi merkittäviä uudistuksia, vaikka hänellä ei ole riittävää kokemusta tutkimuksesta”, sanoo Miia Halme-Tuomisaari, Turun yliopiston dosentti ja toinen Allegra Labin perustajista.

Uran kohokohta?

Yliopistouudistus on Lehikoisen uran suuri voitto. Hänen vuosina 2009–2010 läpi viemässään uudistuksessa perusrahoitusta pienennettiin, kilpailua määrärahoista lisättiin ja tutkimusta suunnattiin kapeille huippualoille. Mittaaminen, raportointi ja valvonta lisääntyivät yliopistoilla.

Uudistus on saanut rajua kritiikkiä. Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton kartoituksessa vain kymmenesosa yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnasta piti uudistusta onnistuneena.

Uran skandaali?

Lehikoinen valmisteli Aleksi Kaleniuksen nimityksen Suomen OECD:n edustuston erityisasiantuntijaksi vuonna 2014. Kalenius on paitsi demari, myös Lehikoisen hyvä perheystävä. Lehikoinen on Kaleniuksen pienen lapsen kummi.

Kaleniusta pidetään pätevänä, mutta Lehikoinen toimi huolimattomasti, kun ei jäävännyt itseään valintaprosessista.
Sixpack-hallituksen aikana demarit tekivät myös useita muita virkanimityksiä, joilla puolue vahvisti otettaan koulutuspolitiikasta.

Verkostot, harrastukset ja perhe?

Lehikoisella on hyvät suhteet demareihin, ja hän on puolueen toiminnassa mukana aktiivisemmin kuin moni muu korkealle noussut virkamies.

Lehikoisella on mies ja kaksi aikuista poikaa. Hän käy teatterissa ja lukee paljon etenkin englanninkielistä kaunokirjallisuutta.

Arvomaailma?

”Sivistyshenkinen talousihminen ja lipposlainen demari”, kuvaa entisen ministerin silloinen erityisavustaja.

Lehikoista kuvaillaan myös kansainvälisesti suuntautuneeksi ja tulevaisuuteen ja edistykseen uskovaksi. Hän ei halua säilyttää rakenteita, vaan muuttaa niitä.

Vuositulot 2014: 139 359 €

Josta pääomatulo 2 132 euroa.




Viite

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri