Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Jenni Leukumaavaara

Häirintäkeskustelu. Täysistunnon alussa suuri sali oli varsin täynnä.Jenni Leukumaavaara

Häirintäkeskustelu. Täysistunnon alussa suuri sali oli varsin täynnä.

Analyysi

Eduskunta keskusteli seksuaalisesta häirinnästä: Mitä jäi käteen?

12.12.2017 17.40

Sammeli Heikkinen

Mitä seksuaaliselle häirinnälle pitäisi tehdä? Tätä pohdittiin #metoo- ja #dammenbrister-kampanjoiden nostamien laineiden lomassa eduskunnassa tiistaina.

Yllätyksettömästi lähes kaikissa puheissa tuomittiin häirintä. Myös ilmiön tuomista julkisuuteen kiiteltiin yleisesti.

Mutta millaisia toimia seksuaaliseen häirintään puuttumiseksi täysistunnossa ehdotettiin?

Vihreä Lanka kuunteli demareiden Tuula Haataisen aloitteesta käydyn ajankohtaiskeskustelun ja teki yhteenvedon keskeisistä esiin nousseista asioista.

Esimerkiksi lakimuutosehdotuksiakin kuultiin, kuten myös erikoinen paljastus eduskunnan omasta häirinnän vastaisesta työstä. Ja tietenkin Mika Niikon (ps) kummallinen puheenvuoro.


Ohjeita ja kampanjoita

Suuressa osassa puheenvuoroja toivottiin tarkempaa ohjeistusta seksuaalisen häirinnän kitkemisestä ja osin myös siitä, mitä seksuaalinen häirintä on.

Muun muassa avauspuheen pitänyt Haatainen halusi ohjeita ja kampanjoita työpaikoille ja kouluihin. Samoja ajatuksia esittivät perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk), Antti Kaikkonen (kesk), Sari Raassina (kok) ja Jaana Laitinen-Pesola (kok).

 

Vastuu on kaikilla

”Täytyy antaa vahva signaali siitä, että jokainen ihminen on itse vastuussa”, sanoi oikeusministeri Antti Häkkänen (kok).

Häkkäsen mukaan vastuu tarkoittaa paitsi sitä, ettei itse häiritse, myös sitä, että puuttuu häirintään. Häkkänen kertoi oikeusministeriön käynnistäneen #häirinnästävapaa-kampanjan ja toivoi sen poikivan laajan kansanliikkeen.

Etenkin hallituspuolueiden riveissä näkemys yhteisvastuusta ja hyvien tapojen noudattamisesta tuli esiin lähes jokaisessa puheenvuorossa.

 

Ongelma on rakenteellinen

Etenkin oppositiopuolueiden edustajat nostivat esiin yhteiskunnan rakenteet seksuaalisen häirinnän selittäjänä.

”Iso osa ongelmasta on vallankäytön rakenteissa. On voitava sanoa ääneen, että monesti häirinnässä on kyse siitä, että iäkkäät miehet käyttävät härskisti hyväkseen valta-asemaansa nuoriin naisiin”, Ville Niinistö (vihr) sanoi.

Sekä Sanna Marin (sd) että Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) muistuttivat kyseessä olevan vallankäytön ja väkivallan. Saara-Sofia Sirén (kok) sanoi, että häirintää esiintyy yhteiskunnissa, joissa sille annetaan tilaa. Ilkka Kantola (sd) toisti omassa puheenvuorossaan saman näkemyksen.

 

Onko laki ajan tasalla?

Näkemys siitä, mahdollistavatko lait seksuaaliseen häirintään puuttumisen jakautui melko selvästi hallitus–oppositio jaon mukaan.

Häkkänen, kulttuuri- ja eurooppaministeri Sampo Terho (sin) ja Simon Elo (sin) olivat kaikki sitä mieltä, että nykylait ovat jotakuinkin riittävät.

Vihreiden Satu Hassi piti ongelmana sitä, ettei ole kriminalisoitu sellaista häirintää, johon ei liity koskettelua. Myös demareiden Marin ja Tytti Tuppurainen vaativat myös häirinnän, ei vain ahdistelun kriminalisointia.

 

Ei suostumusta = raiskaus

Moni kansanedustaja toivoi, että rikoslain raiskauksen määritelmää muutetaan. Nyt raiskaukseksi katsotaan teko, jossa käytetään väkivaltaa tai uhataan sillä.

Sanna Marinin mielestä lakia on muutettava niin, että suostumuksen puuttuminen riittää raiskaustuomioon. Marin myös vaati, että raiskauksesta saa vähintään kahden vuoden vankeustuomion.

Raiskauksen määritelmän muuttamista kannattivat puheenvuoroissaan ainakin Li Andersson (vas), Olli-Poika Parviainen (vihr) ja Hassi.

 

Syytön kunnes toisin osoitetaan

Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi käytti puheenvuoronsa muistellen yli yhdeksän vuoden takaista niin sanottua Kalapuikkoviiksimies-gatea. Tuolloin Helsingin Sanomat kertoi seksuaalisesta häirinnästä eduskunnassa.

Mustajärven mukaan tuolla uutisoinnilla syyllistettiin maakuntien miehet. Mustajärvi painotti, että nykyinen keskustelu ei saa viedä samaan.

Oikeusministeri Häkkänen muistutti myös syyttömyysoletuksesta ja Päivi Räsänen (kd) varoitti somelynkkauksista.

 

Ehdotuksia

  • Häirintäyhdyshenkilöt mahdollisesti kaikille työpaikoille. (Parviainen)
  • Jokainen eduskuntaryhmä nimeää tasa-arvoasioita erityisesti seuraavan kansanedustajan, tasa-arvokummin. (Elo)
  • Seksuaalisen häirinnän kitkentään keskittyvän osan lisääminen työpaikkojen pakolliseen tasa-arvosuunnitelmaan. (Lauri Ihalainen, sd)
  • Seksuaali- ja kehontunnekasvatuksen turvaaminen kaikille lapsille. (Eeva-Johanna Eloranta, sd)
  • Häirintä sosiaalisessa mediassa asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi. (Mari-Leena Talvitie, kok)

 

Yllättävin paljastus

Vasemmistoliiton Anna Kontula kertoi omassa puheenvuorossaan eduskuntaan valittujen kansanedustajien perehdyttämisestä seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn.

”Kun uutena kansanedustajana osallistuin perehdyttämiseen vuonna 2011, kaikki miesoletetut kollegat ryntäsivät kahville yhtä lukuunottamatta, kun päästiin seksuaalista häirintää koskevaan osaan. Vuonna 2015 osio oli kokonaan poistettu aikapulaan vedoten.”

 

Oudoin puheenvuoro

Perussuomalaisten Mika Niikko päätti puhua Finlaysonin Tom of Finland -lakanoista. Niikko kertoi eräältä äidiltä saamastaan palautteesta. Kyseinen äiti oli katsonut lapsensa altistuvan seksuaaliselle häirinnälle, sillä kaupan liinavaateosaston seinällä oli Tom of Finland -lakana.

”Kuka tarvitsee nahkahousuisia homomiehiä kahvipaketeissa?” Niikko kyseli hieman kiihtyneen kuuloisesti.


Hallitus tiedotti tänään tiistaina päättävänsä keväällä tasa-arvo-ohjelman yhteydessä siitä, millaisiin toimiin se ryhtyy seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi.

Lisäksi ministerit Saarikko, Jari Lindström (sin) ja Pirkko Mattila (sin) keskustelevat ensi maanantaina yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, miten häirintään voidaan puuttua työpaikoilla. Ministeri Saarikko toivotti kaikki eduskuntapuolueet mukaan keskusteluihin.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.