Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Eivätkö eritrealaiset ansaitse turvapaikkoja?

Jussi Hyttinen, pekkahaavisto.fi

Pekka Haavisto
Apua Eritreaan. Pekka Haavisto varoittaa, että Eritreasta voi lähteä pakolaisina nykyistäkin enemmän ihmisiä, jos maan tilanne ei muutu.Jussi Hyttinen, pekkahaavisto.fi

Apua Eritreaan. Pekka Haavisto varoittaa, että Eritreasta voi lähteä pakolaisina nykyistäkin enemmän ihmisiä, jos maan tilanne ei muutu.

2.9.2015 16.49

Kati Pietarinen

Kansanedustaja, ulkoministerin erityisedustaja Pekka Haavisto (vihr) sanoi viime viikolla Uuden Suomen haastattelussa, että Eritreasta Euroopaan lähtevien turvapaikanhakijoiden määrä pitäisi saada vähentymään, koska ihmiset eivät ole siellä hengenvaarassa.

Afrikan Pohjois-Koreaksi kutsutun maan kansalaiset tarvitsevat kadulla kulkemiseen kirjallisen luvan. Maasta voi lähteä vain luvan kanssa, ne jätetään usein alle 50-vuotiaille miehille ja alle 47-vuotiaille naisille myöntämättä. Eritreaa syytetään esimerkiksi laittomista teloituksista, summittaisista vangitsemisista, kidutuksesta ja epäinhimillisistä vankilaoloista.

Eritreasta on vuosien varrella paennut YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan lähes 360 000 ihmistä. Toukokuun loppuun mennessä tänä vuonna lähes 12 000 eritrealaista on hakenut turvapaikkaa EU-maissa. Suomeen eritrealaisia turvapaikanhakijoita on viime vuosina saapunut kymmenisen henkeä vuodessa.

YK:n kesällä julkaiseman raportin mukaan Eritrea on syyllistynyt ihmisoikeusrikkomuksiin niin laajalla mittakaavalla, että kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan. Raportissa painotetaan, että ihmisoikeusloukkauksia pakeneville eritrealaisille tulee myöntää turvapaikkoja, eikä ihmisiä saa palauttaa maahan.

Pekka Haavisto, oletko tästä eri mieltä?

"Turvapaikkapäätökset ovat tietenkin yksilökohtaisia, ja on ihmisiä jotka mielipiteidensä ja poliittisen toimintansa takia ovat Eritreassa sellaisen uhan alaisia, että heihin voi kohdistua suoranaista vainoa. Kyse on esimerkiksi journalisteista ja oppositiopoliitikoista.

Puhun enemmänkin siitä potentiaalisesta pakolaisvirrasta, joka vielä tulee lähtemään Eritreasta, jos tilanne ei muutu. Kaikki keinot pitäisi käyttää siihen vaikuttamiseen. Itse asiassa maasta poistuva pakolaisvirta hyödyttää Eritreaa taloudellisesti, sillä valtio velvoittaa ulkomaille lähteneet maksamaan valtiolle kaksi prosenttia tuloistaan. Se on ainoa keino saada Eritrean passi tai päästä vierailemaan maahan.

Maa on vaarassa luhistua, eikä kukaan tiedä mitä siellä tapahtuu seuraavaksi. Eritrean ympäristössähän sijaitsevat Somalia, Jemen ja Sudan. Minun veikkaukseni on, että jos maan suunta ei muutu, niin ainakaan parempaa tulevaisuutta ei ole luvassa."

Sanoit haastattelussa, että EU käy parhaillaan neuvotteluja Eritrean kanssa siitä, että maan pitäisi toimia niin, että ihmiset eivät lähtisi maasta. Miten ihmisten lähtemiseen voidaan vaikuttaa? Onko kyse rajojen tiukemmasta valvonnasta?

"Käynnissä ovat vuotuiset neuuvottelut, joista vastaa EU-komissio. Niissä seurataan maan ihmisoikeustilannetta ja demokratiakehitystä. Tapasin kesällä Eritreassa EU:ta edustavan Christian Manahlin, joka on tehokas ja suorapuheinen myös demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä.

Eritreaa kohtaan on vuosia tehty eristyspolitiikkaa ja pari vuotta sitten maasta heitettiin pois kaikki ulkomaiset toimijat. On ollut hienoa seurata, että EU on nyt panostanut dialogiin eritrealaisten kanssa, se on hirveän tärkeää työtä.

EU:n vaatimissa toimissa kyse ei ole rajavalvonnasta, vaan EU on esimerkiksi pyrkinyt saamaan asepalvelusta lyhennettyä. Eritreassa kansalaiset määrätään asepalvelukseen, jolla ei ole määräaikaa. Ihmiset tekevät hallitukselle ilmaista, velvollisuuteen perustuvaa työtä, joka voi kestää kymmenenkin vuotta. On merkittävä syy lähteä maasta, jos olet kaksikymppinen ja sinua uhkaa asepalvelus, etkä tiedä milloin vapaudut.

Ensimmäinen Eritrean kanssa sovittu deadline on hemikuussa 2016, jolloin 20 000 ihmisen pitäisi vapautua, ja heidän pitäisi päästä koulutukseen tai työhön. Saa nähdä, pysyykö linjaus."

Kesäkuussa The Guardian -lehti uutisoi YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pelkäävän, että EU pyrkii solmimaan Eritrean kanssa salaisen diilin, jossa Eritrean vastaiset, somalialaisten aseryhmien tukemisen vuoksi vuoksi langetetut pakotteet nostetaan tai maalle maksetaan siitä, että rajojen valvontaa vahvistetaan. Onko tämä pelko mielestäsi perusteltu?

"Tietysti Eritrea on parhaansa mukaan koittanut rajoja valvoa, mutta tilanne ei rajanvalvonnalla ratkea, vaan tarjoamalla ihmisarvoinen elämä maan nuorille. "




Viite