Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Omiensa joukossa. Tupa oli täysi, kun presidenttiehdokas Pekka Haavisto avasi presidenttikampanjansa keskiviikkona Helsingin Katajanokalla. Puhumassa olivat myös oikeushammaslääkäri Helena Ranta, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ja vloggaaja Soikku eli Sonja Hämäläinen.

Omiensa joukossa. Tupa oli täysi, kun presidenttiehdokas Pekka Haavisto avasi presidenttikampanjansa keskiviikkona Helsingin Katajanokalla. Puhumassa olivat myös oikeushammaslääkäri Helena Ranta, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ja vloggaaja Soikku eli Sonja Hämäläinen.

Analyysi

Eväät ovat entiset – Pureeko Pekka Haaviston leijonakampanja?

21.9.2017 16.24

Jenni Leukumaavaara

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto on valinnut kampanjalogokseen sinivalkoisen leijonan.

Joku jo huomautti sen tuovan mieleen räppäri Cheekin, mutta kansallismieliseksi mielletty symboli herätti monia muitakin mielikuvia.

Kansallisista symboleista etenkin leijona saattaa palauttaa vihreät kipeisiin muistikuviin vuoden 2011 eduskuntavaaleista. Tuolloin vaakunaleijonavetoinen kampanja sakkasi ja vihreä eduskuntaryhmä menetti kolmasosan paikoistaan. Tunnelma puolueessa oli pitkän aikaa hapan.

Haaviston kampanja-avaukseen osallistuneet pitivät leijonan valintaa kuitenkin hyvänä ja rohkeana valintana. Haavisto itse sanoi puheessaan, että kansalliset symbolit kuuluvat kaikille.

Hän sanoi myös, että ”kun puhutaan oikeudenmukaisemmasta ja kestävämmästä maailmasta, Suomen on oltava leijona, ei lammas”.

Se oli kenties piikki presidentti Sauli Niinistölle ja tämän myötäkarvaiselle suhtautumiselle Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin.

”Emme saa myhäillä vieressä, kun Trump leikkaa tukea naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavilta YK-järjestöiltä tai ehdottaa Pariisin ilmastosopimuksen vesittämistä”, Haavisto sanoi puheessaan.


Helsingin kauppatorin laidalla sijaitsevalle Allas Sea Poolille oli kokoontunut yli sata Haaviston kannattajaa keskiviikkoiltana. Väki oli enimmäkseen nuorta ja keski-ikäistä, tunnelma välitön ja rento.

Kylpylä oli myös strateginen valinta, onhan presidentinlinna vain parinsadan metrin päässä. Puheensa lopulla Haavisto sai raikuvat aplodit huomioidessaan lyhyen välimatkan.

Paikan päällä oli monia, jotka olivat mukana jo Haaviston edellisessä presidentinvaalikampanjassa. Mitä he toivovat presidenttiehdokkaasta?

Päällimmäisenä jäi mieleen toive siitä, että Haaviston myötä keskusteluun nousevat ihmisoikeudet, tasa-arvo, ympäristönsuojelu. Toivo.

”Olen täällä siksi, että maailma kääntyisi parempaan suuntaan. Viime vuosina ilmapiiri on vääntynyt kieroon ja epäfaktuaaliseen suuntaan”, kommentoi Marjatta Laiho, joka osallistui Haaviston kampanjaan myös kuusi vuotta sitten.


Haavisto piti puheessaan esillä tuttuja aiheita: aktiivisuutta kansainvälisissä tehtävissä ja ulkopolitiikassa, Suomen avoimuuden ja yhteistyön tarvetta, heikommassa asemassa olevien auttamista niin kotimaassa kuin maailmallakin. 

Yleisössä korostui myös erilaisuuden hyväksymisen tärkeys. Haavisto puhui romaneista ja saamelaisista. Hän vaati alkuperäiskansojen oikeuksia parantavan ILO169 -sopimuksen ratifioimista.

Vastaavia kommentteja tuskin kuulee esimerkiksi perussuomalaisten presidenttiehdokkaaseen Laura Huhtasaarelta, jonka on etukäteen arvioitu jopa hallitsevan presidentinvaalikeskusteluja kovilla puheillaan. 

Haavisto teki pesäeroa Huhtasaareen ja ikiliikkuja Paavo Väyryseenkin muistuttamalla, että ”voimme toki luopua yhteisvaluutasta, pankkiunionista, Schengen-alueesta, eurooppalaisesta luonnon- ja ympäristönsuojelusta sekä ihmisten, omaisuuden, palvelujen ja rahan vapaasta liikkuvuudesta EU-alueella. Tästä kaikesta luopuminen on omassa vallassamme – mutta emme saavuta eroamalla mitään tavoittelemaamme.”

Haavisto puhui EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, mutta mainitsi Naton vain ohimennen.


Presidentinvaaleissa tunne merkitsee. Haaviston tapauksessa se tunne on todennäköisesti luottamus ja tuttuus.

Haavisto vaikuttaa hyvin samanlaiselta kuin kuusi vuotta sitten: hän on rauhallinen, retorisesti taitava, helposti lähestyttävä.

Samaan aikaan maailma Haaviston ympärillä on myllertynyt niin paljon, että juuri vakaus ja turvallisuus vetävät puoleensa. Samasta syystä istuva presidentti on gallupeissa vahvoilla.

Viime vaalien jälkeen julkaistun Sydänten presidentti -kirjan perusteella keskiviikkoisessa puheessa oli paljon samaa kuin kuusi vuotta sitten Helsingin Lasipalatsissa pidetyssä vaaliavauksessa. Haavisto muuten edusti silloinkin sinisen rauhallisissa sävyissä – ja sai vihreiltä vinkkiä, että vihreämpikin saisi visuaalisesti olla.

Presidentinvaaleissa ei kuitenkaan lähtökohtaisestikaan haeta vain oman puolueen ääniä. Nyt niitä vihreiden kasvavasta leiristä olisi aiempaa enemmän saatavilla, mutta kuten Haavisto sanoi, viimeistään vaalien toisella kierroksella mennään yli puoluerajojen.

presidentinvaalit  politiikka  Vihreät  haavisto2018 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri