Moreau Kusunoki

Guggenheim-laskelma: Helsinki maksaa, muut keräävät hyödyt

3.11.2016 15.13

Sammeli Heikkinen

Guggenheimin taidemuseo Helsingissä kävisi kaupungille kalliiksi.

Suurimmat kulut Helsingille tulisivat museon käyttövaiheessa. Kaupungin tekemän talouslaskelman perusteella museon kulut ylittävät selvästi siitä saatavat verotulojen lisäykset.

Torstaina julkaistiin Helsingin kaupungin virkamiesten piilossa julkisuudelta ja kaupunginvaltuutetuilta valmistelema uusi ehdotus Guggenheimin rakentamiseksi ja pyörittämiseksi Helsingissä.

Samalla tuli julki myös kaupungin tekemä arvio Guggenheimin taloudellisista vaikutuksista Helsingissä. Ero aiempaan on se, että Helsinki maksaisi suurimman osan rakentamisesta ja kiinteistökulut, mutta museon pyörittäminen ja sen tappiot jäisivät Guggenheim Helsingin tukisäätiön niskoille.

Aiemmista malleista ennallaan on pysynyt se, että Helsinki olisi hankkeen suurin maksaja ja hyödyn keräisi elinkeinoelämä ja valtio.

Uuden ehdotuksen mukaan kaupunki maksaisi rakentamisesta 80 miljoonaa euroa. Talousraportissa Guggenheimin museon kiinteistökulut on arvioitu 6,5 miljoonaksi euroksi vuodessa.

Uuden Suomen haastatteleman Helsingin kaupungin elinkeinosuunnittelija Henri Kähösen mukaan tuossa 6,5 miljoonassa ovat mukana rakentamista varten otetun 80 miljoonan euron lainan lyhennykset.

Jos museosta tehtäisiin lisenssisopimus Guggenheim-säätiön kanssa 20 vuodeksi, kaupungilla menisi kiinteistökuluihin tuona aikana 130 miljoonaa euroa. Tämä kustannus sisältäisi siis myös rakentamisesta syntyvän 80 miljoonan euron kulun.

Talouslaskelma paljastaa, ettei kaupunki saisi verotuloina museosta läheskään takaisin omiaan. Rakentamisvaiheessa Helsinki saisi veroina 3,7 miljoonaa euroa. Kun museo pyörisi, kaupunki saisi sekä itse museosta että lisääntyneestä matkailusta vuosittain 1,3 miljoonan euron verotulot.

Kaupungin kulut museon rakentamisesta ja rakentamisen jälkeiset 20 vuoden kiinteistökulut olisivat 130 miljoonaa euroa ja verotulot noin 30 miljoonaa euroa. Tässä yhtälössä Helsingin kaupunki jää 100 miljoonaa euroa tappiolle.

Jos Helsinki siis maksaa, ketkä hyötyvät?

Rakentamisen aiheuttaman arvonlisäyksen, eli esimerkiksi yrityksille kertyvän voitoin ja työntekijöille maksetun palkan, arvioidaan oleva noin sata miljoonaa euroa. Tästä noin kolmannes jäisi Helsinkiin.

Museon toimintavuosina tätä arvonlisäystä kertyisi vuosittain 23,5 miljoonaa, kahdessakymmenessä vuodessa siis 470 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus olisi hieman alle puolet.

Arviossa muistutetaan, ettei rakentamisesta tuleva arvonlisäys olisi nettoa. Toisin sanoen, Guggenheimin rakentaminen olisi luultavasti ainakin osaksi pois jostain muualta.

Joka tapauksessa 570 miljoonan euron arvonlisäyksestä hankkeen päämaksaja Helsinki saisi verotuloja siis vain 30 miljoonaa euroa.

Suurin osa veroista kilisisi laskelman mukaan valtion kirstuun. Rakennusvaiheessa valtio saisi liki 15 miljoonaa veroeuroa ja museon toimiessa 5 miljoonaa euroa per vuosi. Parissakymmenessä vuodessa valtiolle tulisi siis yli sadan miljoonan euron veropotti.

Valtion kannalta parasta tietenkin on, että sen maksutaakka Guggenheimista on olemattomasta pieneen. Budjettivarojen käytöstä valtio on jo kieltäytynyt, mutta uudessa Guggenheim-ehdotuksessa toivotaan edelleen valtionosuusjärjestelmän kautta 1,3 miljoonaa euroa vuosittain.

Tähän on alustava suostumus hanketta puuhaavien Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Ritva Viljasen ja Guggenheim Helsingin tukisäätiön puheenjohtajan Ari Lahden mukaan saatukin.

Vaikka valtio museotoimintaa tukisikin, jäisi se silti vuosittain liki neljä miljoonaa euroa plussan puolelle.

Yritysten ja valtion lisäksi myös muut kunnat kuin Helsinki hyötyisivät laskelman mukaan hankkeesta verotuloina jonkin verran.

Rakentamisen arvioidaan tuovan työpaikkoja 1 220 henkilötyövuoden edestä, joista hieman alle 500 Helsinkiin. Museon ja matkailun lisääntymisestä lasketaan tulevan 400 työpaikkaa, joista yli puolet Helsinkiin.

Uusi ehdotus siis jättäisi Helsingin edelleen museon pääasialliseksi maksajaksi. Mutta museotoiminnan pyörittämiseen kaupunki ei tarvitsisi sekaantua.

Museotoiminnasta ja sen kustannuksista vastaisi Guggenheim Helsingin tukisäätiö. Laskelman mukaan museo tuottaisi 550 000 kävijällä noin 1,7 miljoonaa euroa tappiota vuosittain. Tästä 1,3 miljoonaa katettaisiin valtion tuella.

Kaupungin kannattavuuslaskelma nojaa siihen, että kävijöitä on 550 000 ja pääsylipputulot ovat 6,5 miljoonaa euroa.

Kävijämäärä on suurin piirtein sama kuin nykyään Kansallisgallerian kolmessa museossa – Ateneumissa, Kiasmassa ja Sinebrychoffin museossa – yhteensä. Guggenheimissa suurimman osan kävijöistä pitäisi maksaa museossa käymisestä. Kansallisgalleriassa maksavia asiakkaita on hieman yli puolet.

Raportissa Guggenheimin parhaana vertailukohtana pidetään suurimmaksi osaksi yksityisellä rahalla ylläpidettävää Louisiana-taidemuseota Tanskassa. Siellä yli 80 prosenttia kävijöistä on maksavia asiakkaita.

Guggenheimin odotetaan saavan 6,5 miljoonaa euroa pääsylipputuloja 550 000 kävijällä vuodessa. Kaupungin arvion mukaan Louisiana sai noin 4,4 miljoonan euron lipputulot vuonna 2011, kun siellä kävi noin 630 000 ihmistä, joista yli 80 prosenttia maksoi käynnistä.

Talousarviossa on käsitelty lyhyesti skenaario, jossa kävijöitä olisi vain 350 000. Tuolloin museon vuosittainen tappio olisi jo lähes viisi miljoonaa euroa vuodessa. Miten tämä katettaisiin, ei ole tiedossa. Toisaalta ehdotuksen mukaisessa mallissa museon toiminnan tappiot eivät olisikaan Helsingin kaupungin asia.

Jos museon kävijämäärät jäisivät odotetusta, pienisivät tietenkin myös elinkeinoelämän hyödyt ja valtion ja kuntien verotulot.

Helsingin kaupunginhallitus saa uuden ehdotuksen käsiteltäväkseen maanantaina.

Juttua korjattu: Alunperin jutussa Helsingin kaupungin kustannukset oli laskettu 80 miljoonaa euroa liian suuriksi. Rakennuskustannuksen velkakulut on nimittäin sisällytetty vuosittaiseen 6,5 miljoonan euron käyttökuluun. Alkuperäisessä jutussa rakentamiskustannus oli laskettu käyttökulujen päälle.

Tweet