Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sakari Piippo, Valtioneuvoston kanslia

Sanni Grahn-Laasonen
koulutustakuu kuntoon. "Suomesta katoavat sellaiset ammatit, joissa pärjää ilman toisen asteen tutkintoa", sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.Sakari Piippo, Valtioneuvoston kanslia

koulutustakuu kuntoon. "Suomesta katoavat sellaiset ammatit, joissa pärjää ilman toisen asteen tutkintoa", sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Hallitus haluaa Suomeen lisää ammattilaisia ja vähemmän maistereita

4.9.2015 15.18

Annakaisa Suni

Hallitus haluaa nostaa erityisesti vähiten koulutettujen suomalaisten koulutustasoa ja lisätä toisen asteen opintojen suorittamista. Näin voi päätellä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) vastauksista tänään tiedotustilaisuudessa.

Hallitus ilmoittaa tavoitteekseen, että kymmenen vuoden päästä suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut. Samalla hallitus haluaa, että aiempaa harvempi suomalainen opiskelisi maisterin tutkinnon. Hallitusohjelman laskelmissa on käytetty 20 prosentin vähennystä valmistuvien maisterien määriin.

Vihreä Lanka kysyi opetusministeriltä, miten koulutustason nostaminen ja maistereiden vähentäminen sopivat yhteen.

"Pitkä trendi, jossa suomalaisten koulutustaso nousee, on pysähtynyt. Siihen pitää tietysti vakavasti kiinnittää huomiota", Grahn-Laasonen sanoi.

Hän sanoi, että peruskoulusta valmistuneet on saatava kattavammin toisen asteen koulutuksen piiriin. Koulutustakuulle on ministerin mukaan olemassa resurssit, mutta se on saatava aidosti toimimaan.

"Suomesta katoavat sellaiset ammatit, joissa pärjää ilman toisen asteen tutkintoa."

Grahn-Laasonen totesi, että korkeakoulutettuja huippuosaajiakin tarvitaan aivan varmasti tulevaisuudessa.

"Ilman muuta tulevaisuudessakin koulutamme huomattavan suuren osan ikäluokasta maisteriksi."

Opetusministeri esitteli tänään 300 miljoonan euron satsausta koulutukseen ja kulttuuriin. Hallitus leikkaa koulutuksesta, tieteestä ja kulttuurista kautensa aikana yli 1,1 miljardia euroa. Kärkihankerahojen jälkeen koulutukselta katoaa siis noin 800 miljoonaa euroa.

Suurin potti kärkihankerahoista, 90 miljoonaa euroa, menee perusopetuksen digitalisaatioon, käytännössä opettajien täydennyskoulutukseen.

Korkeakouluja pääomitetaan 70 miljoonalla ja innovaatiorahoituskeskus Tekesiä 60 miljoonalla - molemmilta säästetään tosin tätä paljon suurempi summa.

Kärkihankkeilla hallitus haluaa muun muassa lyhentää opiskeluaikoja ja tehdä tutkimuksesta helpommin kaupallistettavaa.

koulutus 




Viite