Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Flickr / Dan Ruscoe (CC-BY)

Robotti
Robotiikka on jo täällä. Koska alalle ei ole lainsäädäntöä, päättävät niitä valmistavat yritykset, robottien moraalista.Flickr / Dan Ruscoe (CC-BY)

Robotiikka on jo täällä. Koska alalle ei ole lainsäädäntöä, päättävät niitä valmistavat yritykset, robottien moraalista.

Ihmiskunnan suuri muutos käynnissä – tunnetko megatrendit?

14.1.2016 8.11

Riikka Suominen

”Ihmiskunta saattaa muuttua enemmän seuraavan 30 vuoden aikana kuin viimeisen 300 vuoden aikana”, sanoo Sitran asiantuntija Elina Kiiski-Kataja.

Väitteen taustalla on hänen ja kollegoiden laatima vuoden 2016 megatrendilista, joka esitellään tänään torstaina.

Se on tutkimuslaitos Sitran näkemys globaalien muutosilmiöiden suunnasta. Teknologia kehittyy räjähdysmäisesti: ihmistä ja robottia yhdistetään jo,  planeettojen asuttamista kehitellään ja elinikä on nousemassa huomattavasti.

Trendit vaikuttavat elämäämme myös Suomessa.

”Emme ennusta kymmenien vuosien päähän, vaan nämä kehityskulut tapahtuvat jo tällä hetkellä”, Kiiski-Kataja muistuttaa.

Ainakin näitä kolmea megatrendiä kannattaa seurata:

1. Keinoäly

Keinoäly on sitä, että tietokone jäljittelee ihmisen ajattelua ja oppii jopa itsenäisesti uusia taitoja. Tietokone voittaa jo ihmisen pokerissa. Kohta koneet pystyvät paljon muutakin.

Ihmisten tulisikin keskittyä siihen, mitä koneiden pitäisi tehdä. Keinoälyä pidetään kaikkien aikojen radikaaleimpana innovaationa, siksi sen kehitystä kannattaa pitää silmillä.

"Jokaisella on oikeus olla mukana keskustelussa siitä, mitä se tarkoittaa tasa-arvolle ja etiikalle. Globaalisti voi olla syytä kehittää keinoälylle samanlainen yleissitova sopimus kuin ydinaseiden kohdalla", Kiiski-Kataja sanoo.

Esimerkki keinoälyn etiikasta on se, miten robottiauto ohjelmoidaan toimimaan törmäyksessä: ajaako se jalankulkijan yli mieluummin kuin uhraa matkustajansa? Tällä hetkellä eettiset kysymykset ovat lähinnä aasialaisten teknologiayritysten käsissä.

2. Globaali keskinäisriippuvuus

Olemme yhä enemmän sidoksissa muuhun maailmaan. Käyttämämme tavarat tehdään muualla ja ihmiset liikkuvat. Tähän liittyy myös voimistuvia reaali- ja voimapoliittisia jännitteitä.

Saksalainen Bertelsmannin säätiö on tutkinut globalisaatiota vuosina 1990-2011. Sen mukaan Suomi on maailman eniten globalisaatiosta hyötynyt maa.

Hyöty tarkoittaa kaupankäyntiä, kansainvälisiä sopimuksia, kulttuurin avoimuutta ja taloudellista hyötyä siitä, että tänne on tullut ihmisiä muualta maailmasta.

"Nyt kysymys on, miten tästä eteenpäin? Jotkuthan esittävät että Suomen pitäisi sulkeutua muulta maailmalta", Kiiski-kataja sanoo.

3. Luonnonvarojen ja ilmastonmuutoksen kestävyyskriisi

Meillä on jo keinoja, jotka todistettavasti vähentävät päästöjä. Skaalaamalla ne voisimme vähentää maailman ilmastopäästöjä neljänneksellä. Kiiski-Katajan mukaan tarvitsemme uskallusta nähdä kiertotalous ja hiilineutraali teollisuus kilpailuetuina.

"Ruotsissa on jo päätetty, että kaikki valtionyhtiöt siirtyvät ensi vuodesta alkaen kestävän kehityksen käytäntöihin. Asiasta vuonna 2012 ilmoittanut valtiovarainministeriö piti tavoitetta tiukkana kapitalismina. He näkivät, että kannattaa ajoissa siirtyä järjestelmään, johon kaikkien pitää ennemmin tai myöhemmin siirtyä."

Videolähetystä esittelytilaisuudesta voi seurata kello 9.30 alkaen täältä.




Viite