Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Agnormark / istock

Uusi herra talossa? Kanadan ja EU:n vapaakauppasopimuksen pelätään antavan kanadalaisille kaivosyhtiöille viranomaisten painostusmahdollisuuden. Agnormark / istock

Uusi herra talossa? Kanadan ja EU:n vapaakauppasopimuksen pelätään antavan kanadalaisille kaivosyhtiöille viranomaisten painostusmahdollisuuden.

Kaivoslakiin kaavaillaan pikaisia muutoksia ennen kuin uusi vapaakauppasopimus lukitsee sen vuosikymmeniksi

8.5.2018 20.19

Jenni Leukumaavaara

Eduskunta on hyväksymässä Kanadan ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen eli Ceta-sopimuksen, joka poistaa tulleja ja vähentää kaupan esteitä maiden välillä. Samalla se vie valtaa Suomen hallintoviranomaisilta, tuomioistuimilta ja eduskunnalta.

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi sanoo, että sopimus antaa ulkomaiselle investoijalle mahdollisuuden painostaa suomalaisia viranomaisia ja lainsäätäjiä.

Koskenniemi ihmettelee hallituksen yksipuolisen myönteistä suhtautumista Ceta-sopimukseen.

”Olen ollut hyvin pettynyt siihen, että sekä tämän että TTIP:n esittely eduskunnassa on tehty asianajohengessä. On syntynyt tilanne, jossa hallitus ei ole pyrkinyt antamaan kansanedustajille kokonaiskuvaa asiasta”, Koskenniemi sanoo.


Konkreettisimmin
sopimuksen ennakoidaan näkyvän kaivostoiminnassa. Kanadassa on useita suuria kaivosyhtiöitä, joilla on mielenkiintoa toimia Suomessa.

Jo nyt Suomessa toimii esimerkiksi First Quantum Minerals, jolla on Pyhäsalmen kaivos Pohjois-Pohjanmaalla. FQM omisti aiemmin Sodankylän Kevitsan kaivoksen. Kittilän Suurikuusikon kaivos on niin ikään kanadalaisen Agnico Eaglen omistuksessa. Nivalassa toiminut kanadalaisen Belvedere Miningin Hituran kaivos ajautui konkurssiin, ja alueen ympäristöongelmat jäivät veronmaksajien maksettavaksi.

Investointisuojamekanismin myötä yritykset voivat vaatia korvauksia, jos kohdemaa muuttaa lainsäädäntöään investoijien kannalta epäedulliseen suuntaan. Tällainen muutos voisi olla esimerkiksi ympäristölainsäädännön kiristäminen tai vihreiden ehdottaman louhintaveron käyttöönotto.

Suomen kaivoslakia on pidetty kansainvälisesti vertailtuna lepsuna, ja Ceta-sopimuksen myötä kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat pahimmillaan estää kaivoslainsäädännön muutokset jopa kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Investointisuojasopimuksen mukaan irtisanomisajat ovat enimmillään 20 vuotta.


Kanadalaisten kaivosyhtiöiden ylivallan estääkseen eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ehdottaa kaivoslain tiukentamista vielä tällä vaalikaudella, ennen kuin Ceta-sopimus tulee voimaan.

Huomionarvoista Cetasta annetussa lausumassa on, että se on koko ulkoasiainvaliokunnan yhteinen, eli myös keskusta ja kokoomus vaativat sitä.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsenen, vihreiden kansanedustajan Pekka Haaviston mukaan kyseessä on todennäköisesti tiukin lausunto, mitä kaivoslaista on tässä eduskunnassa sanottu. Vaalikautta on jäljellä alle vuosi, joten aikataulu on ripeä.

Pelkona on, että kun investoija tulee Suomeen, voimassaoleva lainsäädäntö tulee lukituksi, koska valtio ei voisi enää muuttaa sitä joutumatta korvausvastuuseen investoijalle.

Ceta-sopimukseen otettu sijoituksen määritelmä on laaja, ja se ulottuu myös ennen sopimusta tehtyihin investointeihin.

Haavisto ja vasemmiston kansanedustaja Paavo Arhinmäki jättivät valiokunnan Ceta-sopimuksen hyväksymisestä eriävän mielipiteen.

”Kaivostilanne tällä hetkellä pohjoisessa voisi tuoda tilanteita, joissa kanadalainen kaivosyhtiö toteaisi, että heidän investointisuojaansa on rikottu, kun Suomi tiukentaa vaikkapa ympäristölainsäädäntöä. Tämä jättää auki tällaiset mahdollisuudet, ja sen tiedostavat kaikki puolueet”, Haavisto sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen ei vielä kerro, mitä lakimuutokset tarkalleen olisivat. Niitä kartoitetaan selvityksellä. Pyrkimyksenä on joka tapauksessa estää Ceta-sopimuksen investointisuojan mukaisen kanneprosessin aloittaminen.


Vapaakauppasopimusten investointisuojamekanismeja on kritisoitu jo useita vuosia. EU:n ja Yhdysvaltojen TTIP-sopimusta on vastustettu laajalti.

Cetassa on luovuttu kritisoidusta välimiesmenettelystä, joka oli suljettu ja päätöksenteoltaan epätasainen ja ristiriitainen. Tilalle tulisi pysyvä kansainvälinen investointituomioistuin, jonka menettely olisi melko avointa ja joka tarjoaisi myös valitusmahdollisuuden.

Perusongelmat eivät silti katoa: sopimus vie valtaa kansallisilta tuomioistuimilta ja lainsäätäjiltä. Suomalaisten aluehallintoviranomaisten ja lainsäätäjien tulee jo etukäteen ottaa huomioon kanadalaisten investoijien ja kaivosyhtiöiden tarpeet.

”Tällä tavalla kanadalainen kaivosmaailma tulee osaksi suomalaista poliittista prosessia pidemmälle kuin suomalaiset tai EU-toimijat voivat olla. Kanadalaisella yhtiöllä on enemmän valtaa kuin esimerkiksi suomalaisella tai ruotsalaisella kaivosyhtiöllä. Se on minusta suoraan sanoen absurdia”, Koskenniemi sanoo.


Professori Koskenniemen mielestä eduskunta astuu suureen tuntemattomaan, eikä vähiten siksi, että EU-tuomioistuimessa pohditaan parhaillaan koko investointisuojajärjestelmän lainmukaisuutta. 

EU-tuomioistuimessa on vireillä Belgian syyskuussa nostama juttu, jossa tiedustellaan, onko investointisuojajärjestelmä EU:n perustamissopimuksen vastainen.

”Valiokunnissa on kyllä ollut esillä, että on omituista, että Suomen pitää sopia tästä nyt, kun Belgian päätös on vielä auki”, Koskenniemi sanoo.

Kun otetaan huomioon EU-tuomioistuimen aiemmat päätökset vastaavissa tapauksissa, Koskenniemen mukaan on hyvin mahdollista, että EU-tuomioistuin ei tule hyväksymään perustettavaa investointituomioistuinta.

Päivitetty 9.5.2018 kello 8.27: Kaivosyhtiö FQM ei enää omista Kevitsan kaivosta, nykyinen omistaja on Boliden. Pyhäsalmen kaivos sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, ei Keski-Suomessa.

kaivoslaki  eduskunta  vapaakauppa 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.