Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Christoph Scholz / Flickr (CC-BY-SA)

Rahaa ja lompakko
Vastikkeetonta? Hallitus on jättämässä perustulokokeilun puolitiehen ja aikoo edistää sen sijaan vastikkeellista osallisuustuloa.Christoph Scholz / Flickr (CC-BY-SA)

Vastikkeetonta? Hallitus on jättämässä perustulokokeilun puolitiehen ja aikoo edistää sen sijaan vastikkeellista osallisuustuloa.

Kehnokin kokeilu vakiinnutti perustulon poliittisessa keskustelussa

19.10.2017 14.53
Riikka Suominen

Hallituksen innostus perustuloon on lopahtanut. Vuoden alusta käynnistynyt perustulokokeilu jää torsoksi. Ensi vuonna kokeillaan sen sijaan niin kutsuttua osallisuustuloa. 

Mutta perustulon kannattaja voi nähdä lasin myös puolitäynnä. Toimeentulotuen perusosa on jo nyt liikkunut kohti perustuloa: se on Kelan vastuulla ja sitä voi hakea sähköisesti. Ja hallituksen kokeilun myötä perustulo on nyt vakiintunut käsitteeksi, jonka tuntevat muutkin kuin siihen intohimoisesti suhtautuvat.

Valtavirtaistumisesta kertoo sekin, että perustulosta kiistellään. Sosiaalipoliiikan professori Heikki Hiilamo arvosteli alkuviikosta kolumnissaan perustulomilitantteja. He ovat Hiilamon mukaan ihmisiä, joille perustulo ei ole keino vaan ideologia: pienelle ihmiselle annettava hyvitys ja kapitalistin kuritus. 

”Heidän tavoitteensa ei ole ratkaista köyhyyden tai syrjäytymisen ongelmia vaan luokkasota rikkaita vastaan”, Hiilamo sanoo Vihreälle Langalle.


Liian pieni otanta
, mukana vain pitkäaikaistyöttömiä ja ainoa mittari työllisyys. Näiden vuoksi perustulokokeilua ovat kritisoineet muun muassa vihreät.

Vielä räyhäkämmin asiaa on lähestynyt New York Timesin mielipidepalstalla kokeilua kritisoinut Antti Jauhiainen. Hänestä hallitukselta loppui uskallus perustulon suhteen.

”Tarvitaan laajempaa keskustelua tavoitteista: miksi perustulo otetaan käyttöön, millainen sen tulisi olla, miten se sopii muihin tukiin ja mitä tavoitteita perustulolla saavutetaan. Tätä tietoa varten olisi tarvittu kunnianhimoisempi kokeilu.”

Heikki Hiilamosta kokeilu on ”kyllin hyvä”. Hän muistuttaa sen saaneen maailmalla runsaasti hyvää palautetta. Mutta myös Hiilamo näkee puutteita. Erityisesti 2000 henkilön koeryhmä on pieni.  

”Ongelma on, että ministeriön sisäinen rahoitus rajasi koeryhmää.”

Rajaus liittyy siihen, että kaikki kokeilussa jaettu perustulo maksetaan kokeilun 20 miljoonan euron budjetista. ”Työttömien perustulohan säästyy työttömän perusturvasta”, Hiilamo muistuttaa. 

Verrattuna esimerkiksi Kanadan Ontariossa käynnissä olevan perustulokokeiluun, on Suomen versio Hiilamosta ”virkamesvetoinen”. Sen mittarit ovat rajoittuneita. Hallitus seuraa vain koeryhmän työllistymistä.

”Ei olla kiinnostuneita siitä, miten kokeilu vaikuttaa hyvinvointiin.”


Tällä hetkellä ei edes tiedetä, kuka kokeilun arvioi. Kela se tuskin on, sillä laitos toimeenpanee kokeilun eikä silloin ole puolueeton arvioitsija. Valtioneuvoston kanslia on aiemmin sanonut, että arviointi tulee avoimeen hakuun. 

Perustulon voi nähdä vakiintuneen poliittiseen keskusteluun, kun sen sisällä alkaa ilmetä linjaeroja.  

”Perustulo ei ole enää pienen friikkiporukan hullu ajatus, vaan vakavasti otettava politiikkaidea. Kokeiluita tarvitaan lisää”, Heikki Hiilamo sanoo.

Vuoden alusta alkaa ainakin yksi uusi kokeilu. Siinä testataan vastikkeellista sosiaaliturvaa. Tuen ehtona on osallistuminen itseä, yhteisöä ja yhteiskuntaa hyödyttävään toimintaan. Vastikkeellisen tuen edut perustuloon nähden ovat, että tukea voisi saada enemmän, jos osoittaa omaa aktiivisuutta, sanoo Hiilamo, joka on ollut mukana valmistelemassa kokeilua. 

”Perustulon syrjäyttämisriski on nuorilla ihan todellinen ja tunnustettu.” 


Perustulokokeilua arvostellut
Antti Jauhiainen ei lämpene osallisuustulolle, joka vaati vastiketta työttömiltä. Hänestä hallituksen ajatus ottaa askeleen väärään suuntaan, kun työttömiä valvotaan entistä enemmän.

”On väärä lähtökohta, että työttömyyden pääsyy olisi laiskuudessa. Eurokriisi ja Nokian ja metsäteollisuuden työpaikkojen katoaminen ovat vaikuttaneet työttömyyteen enemmän kuin se, että suomalaisten viitseliäisyys olisi äkillisesti romahtanut.”

Jauhiainen kaipaisi tutkimustietoa siitä, mikä ihmisiä passivoi.

Jauhiainen on ammatiltaan luokanopettaja. Hän ei suostu siihen, että vain talouden ja sosiaalipolitiikan asiantuntijat ratkaisevat keskenään sosiaaliturvan ongelmat. Siksi hän kirjoitti ystävänsä Joona-Hermanni Mäkisen kanssa kesällä perustulosta New York Timesiin. Ja siksi miehet ovat perustaneen osallisuustalousyhdistys Parecon Finlandin.

Kansalaisyhteiskunnan pitää Jauhiasen mielestä olla mukana puhumassa sosiaaliturvan arvoista ja tavoitteista.

”Suomessa on taipumus rajata poliittista keskustelua pienelle asiantuntijajoukolle. Kaikilla tulisi olla oikeus, ja myös velvollisuus osallistua siihen. Politiikka kuuluu kaikille, eikä vaan tutkijoille.”


Mutta entä se
, mistä Hiilamo syyttää perustulomilitantteja, eli rikkaiden vaurauden jakaminen kaikille. Miksi sitä ei saisi tavoitella? 

”Tottakai pitää tavoitella, mutta perustulo ei ole oikea tapa. Progressiivinen verotus ja panostus koulutukseen ja terveydenhuoltoon on järkevämpää kuin perustulo, jossa sanotaan ihmiselle, että ota rahat ja juokse.”

perustulo  perustulokokeilu  osallisuustulo  vastikkeellinen sosiaaliturva 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.