Kuohuttava Guggenheim kaupunginhallitukseen – tiukka äänestys tulossa

21.11.2016 13.21

Sammeli Heikkinen

Siitä lähtien, kun Guggenheimin taidemuseota on alettu ajamaan Helsinkiin, hanke on herättänyt suuria tunteita. Tänään maanantaina selviää, jatkuuko kuohunta, vai katkeaako Guggenheimin lento Helsingin kaupunginhallitukseen.

Tähän mennessä kaupunginhallituksen 15:stä jäsenestä 14 on kertonut kantansa hankkeeseen.

Kaupunginhallituksen vasemmistoliittolaiset, demarit ja perussuomalaiset – yhteensä kuusi jäsentä – vastustavat hanketta. Samoin myös vihreiden Otso Kivekäs, joka ilmoitti maanantaina päätyneensä vastustamaan hanketta.

Ylen ja Uuden Suomen kyselyjen perusteella varmoja kannattajia on seitsemän: vihreiden Sanna Vesikansa ja Hannu Oskala, neljä kokoomuksen jäsentä sekä rkp:n Marcus Rantala.

Keskustan Laura Kolben kanta on epäselvä.

Tilanne on tasan 7–7. Guggenheimin etenemiseen riittää, jos Kolbe äänestää tyhjää. 7–7-tasatilanteessa nimittäin hallituksen puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtaja on Guggenheimia kannattava Tatu Rauhamäki (kok).

Otso Kivekäs arvioi Vihreälle Langalle, että hanke menee valtuustoon.

"Varmuutta tästä ei tietenkään ole ennen äänestystä, mutta itse pidän sitä todennäköisenä", Kivekäs sanoi.

Hallituksen äänestyksestä on siis tulossa äärimmäisen tiukka. Samoin käynee valtuustossa, jos Guggenheim sinne asti menee.

Kivekkään mukaan vihreiden valtuustoryhmässä on sekä Guggenheimin kannattajia että vastustajia. Kivekäs korostaa, että hänen päätöksensä äänestää hanketta vastaan on henkilökohtainen.

"Ryhmällä ei ole asiaan kantaa. Valtuustoryhmä tulee hajoamaan mahdollisessa äänestyksessä ja samoin käynee kaikissa isommissa ryhmissä."

Guggenheimia on markkinoitu elinkeinoelämää hyödyttävänä projektina. Helsingin kaupungin tekemän laskelman perusteella kaupunki ei jää hankkeessa saamapuolelle. Helsingin laskennallinen tappio parissa vuosikymmenessä on verotulojen jälkeen noin sata miljoonaa euroa.

Vihreä Lanka laski pari viikkoa sitten kaupungin talousarvion pohjalta, että kaupungille kertyisi maksettavaan 20 vuoden käytön aikana rakennus- ja käyttökuluista yhteensä 210 miljoonaa euroa. Laskelmassa Helsingin taakka arvioitiin liian suureksi.

Uuden Suomen haastatteleman kaupungin elinkeinosuunnittelijan Henri Kähösen mukaan Langan laskelman virhe tulee siitä, että museon rakentamiskustannukset ovat mukana museon vuosittaisissa 6,5 miljoonan käyttökustannuksissa.

Näin oikea kokonaiskustannus museosta kaupungille olisi 20 vuodessa 130 miljoonaa euroa. Kähösen mukaan vuosittaisesta 6,5 miljoonan euron kuluista varsinaisia kiinteistömenoja olisi alle miljoona. Loppukustannus tulisi muun muassa lainan koroista, poistoista ja menetetystä maanvuokrasta.

Kaupungin laskelman mukaan Helsinki saisi Guggenheimin ansiosta noin 30 miljoonaa veroeuroa lisää 20 vuoden aikana. Näin laskien Helsinki jäisi siis sata miljoonaa pakkaselle.

Talousarvion mukaan kaupungin ja lähialueen elinkeinoelämä taas hyötyisi hankkeesta eniten, jopa satoja miljoonia parissakymmenessä vuodessa. Myös valtio jäisi verotulojen vuoksi 20 vuodessa 90 miljoonaa euroa voitoille. Näin, vaikka valtio suostuisikin jakamaan Guggenheimin taidemuseolle 1,3 miljoonan valtionosuudet vuosittain.

Laskelma perustuu oletukseen, että museossa käy vuosittain 550 000 kävijää, joista riittävän suuri osa maksaa pääsymaksun. Arvioitu kävijämäärä on suurin piirtein sama kuin nykyään Kansallisgallerian kolmessa museossa – Ateneumissa, Kiasmassa ja Sinebrychoffin museossa – yhteensä.

Kivekäs kirjoitti Facebook-päivityksessään päätyneensä Guggenheimia vastaan muun muassa siksi, että laajalti vastustetun museon nostaminen kaupungin keskeiseksi brändiksi ei tunnu oikealta.

Mitä Guggenheimille kaavaillulle paikalle pitäisi sitten rakentaa?

"Eteläsataman ympärille yritetty rakentaa kaikenlaista, mutta hankkeet ovat kaatuneet. Lukuunottamatta väliaikaisilla luvilla tehtyä maailmanpyörää ja uimalaa", Kivekäs sanoo.

Kivekäs pohtiikin, voisiko Eteläsataman seutua viedä laajemminkin eteenpäin väliaikaiseksi tarkoitetuilla ratkaisuille.

"Väliaikaisuus viehättää minua. Ei aina tarvitse miettiä, että tämä on tuhatvuotisen valtakunnan monumentti. Jotain siihen pitää kuitenkin miettiä, ei sitä tuollaiseksi voi jättää."

Päivitetty 13.30 Arja Karhuvaaran kanta.

Tweet