freeimages.com / Miguel Saavedra

Lähestymiskielto ei auta – tutkimus perkaa kunniaväkivaltaa Suomessa

13.6.2016 14.49

Annakaisa Suni

Kunniaväkivalta eroaa muusta Suomessa tapahtuvasta lähisuhdeväkivallasta ainakin yhdellä merkittävällä tavalla: Kunniaan liittyvä väkivalta on yhteisöllistä. Tekijät eivät toimi yksin eikä väkivaltaa edes yritetä piilottaa yhteisöltä.

Ihmisoikeusliitto julkaisi maanantaina Suomen tähän mennessä laajimman tutkimuksen kunniaan liittyvästä väkivallasta. Sitä esiintyy Suomessa erityisesti Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta lähtöisin olevien maahanmuuttajien yhteisöissä.

"Se on yhteisössä sallittua väkivaltaa, koska sillä palautetaan perheen, suvun tai yhteisön kunnia", sanoo Golalah Lotfollahi.

Iranin kurdialueella syntynyt Lotfollahi toimii vapaaehtoisena kunniaan liittyvän väkivallan vastaisena lähettiläänä.

Kunniaväkivalta kohdistuu varsinkin nuoriin tyttöihin ja naisiin, mutta myös naimisissa oleviin ja eronneisiin naisiin. Miehet ja pojat voivat joutua uhreiksi tai heitä voidaan painostaa tekijöiksi. Seksuaalivähemmistöt ja vammaiset ovat kunniaan liittyvälle väkivallalle erityisen alttiita.

Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Maija Jäppisen mukaan poliisi ja muut viranomaiset eivät ymmärrä tarpeeksi sitä, että kunniaväkivallan taustalla voi olla useita henkilöitä painostamassa. Suomen rikosoikeus keskittyy vain välittömään tekijään.

Lähisuhdeväkivallan uhria on mahdollista suojella määräämällä tekijä lähestymiskieltoon.

"Kunniaan liittyvän väkivallan uhria lähestymiskielto ei juurikaan suojaa, koska uhrin veli, setä tai serkku voi olla seuraava tekijä, jos yksi saa lähestymiskiellon", Jäppinen sanoo.

Ihmisoikeusliitto suosittelee, että poliisit, opettajat, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja maahanmuuttoviranomaiset saisivat koulutusta kunniaväkivallasta. Liitto suosittelee myös, että avioliittoon pakottamisesta tehtäisiin erillinen rikos.

Nykyiset säädökset ihmiskaupasta kieltävät periaatteessa avioliittoon pakottamisen, mutta käytännössä epäillyt pakkoavioliittotapaukset eivät etene rikosprosessissa.

Kunniaväkivalta saa samoja muotoja kuin muukin lähisuhdeväkivalta. Yleisintä on henkinen väkivalta: sosiaalisten suhteiden ja liikkuvuuden rajoittaminen, juorujen levittäminen tai perheenjäsenen itsemurhalla uhkailu. Fyysinen väkivalta on yleensä lyömistä ja hakkaamista.

Ihmisoikeusliitto kävi läpi kaikki rikosepäilyt, joissa on poliisin mukaan kunniaan liittyvän väkivallan piirteitä. Tammikuusta 2014 elokuun 2015 loppuun niitä oli 53.

Niistä yksi oli murhan suunnittelu ja toinen murha, jossa oli kunniaväkivallan piirteitä.

Rikosepäilyistä neljäsosassa Ihmisoikeusliitto ei kuitenkaan löytänyt kunniaan liittyvän väkivallan piirteitä. Kunniaväkivaltatapauksia oli siis tutkimuksen mukaan noin neljäkymmentä puolessatoista vuodessa. Joskus poliisi oli määritellyt maahanmuuttajiin liittyvän väkivallan kunniaväkivallaksi, vaikka sillä ei olisi ollut yhteisöllisiä piirteitä.

Muun lähisuhdeväkivallan tavoin suurin osa kunniaväkivallasta ei koskaan tule poliisin tietoon. Rikosepäilyistäkään harva etenee syytteeseen asti.

Tutkimuksessa ei ole arvioitu sitä, kuinka yleistä kunniaväkivalta on Suomessa.

"Uhrien suojelua ei voi sivuuttaa leimaamisen pelossa", sanoo Jäppinen.

Hänen mukaansa on tahoja, jotka haluavat käyttää tutkimuksen tuloksia rasistisiin tarkoitusperiin. Ihmisoikeusliitto irtisanoutuu kaikesta rasismista ja toivoo, että tutkimustiedon pohjalta väkivallasta voitaisiin käydä järkevää keskustelua.

"Samalla tavoin kuin naisiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta täytyy voida puhua leimaamatta kaikkia suomalaisia miehiä, täytyy myös kunniaan liittyvästä väkivallasta voida puhua leimaamatta kokonaisia etnisiä ryhmiä."

Golalah Lotfollahi puhuu kunniaväkivallasta Lähi-idästä kotoisin olevien ihmisten yhteisöissä. Hänen mukaansa aihetta täytyy lähestyä varovaisesti, jotta ihmiset eivät koe, että heitä syyllistetään.

Keskusteluissa Lotfollahi viittaa usein siihen, että Suomessakin naisten elämää rajoitettiin enemmän vielä 50–60 vuotta sitten. Lähestymistavalla hän saa hyvin yhteyden maahanmuuttajanaisiin.

"Silloin Suomessakin kyseenalaistettiin esimerkiksi yksineläviä naisia. Se elämä, mitä meillä tällä hetkellä Suomessa on, ei ole itsestäänselvää."

Tweet