Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Rasmus Sten / Flickr (CC-BY-SA)
Epäselvää. Muun muassa Länsimetro-hanke on pysynyt julkisuudelta piilossa, koska sitä pyörittää osakeyhtiö.
Länsimetro ja delfiinioperaatio paljastivat trendin kipukohdan – kuntalaisten valta karkaa yhtiöihin
12.9.2016 14.49
Julkista valtaa valuu osakeyhtiöihin ja siten kuntapäättäjien ulottumattomiin. Kehityksen ongelmallisuus nousi esiin kesän aikana kahdessa runsaasti julkisuutta keränneessä tapauksessa.
Ensin kesäkuussa ilmeni, ettei länsimetrotyömaan valvonta on pettänyt ja liikenteen käynnistäminen siirtyy elokuulta hamaan tulevaisuuteen. Sotkun syyt ovat jäämässä ainakin osittain epäselviksi, koska helsinkiläisten ja espoolaisten omistaman Länsimetro Oy:n päätöksenteko on salaista.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta, olet vaatinut avoimuutta kaupunkien omistamiin osakeyhtiöihin. Olisiko avoimuudesta ollut apua länsimetron ongelmien ehkäisyssä?
”Todennäköisesti. Ainakin ihmisten mahdollisuus seurata asiaa olisi ollut avoimempi ja ongelmien syitä olisi voinut nousta aiemmin esiin.”
Mäenpään mukaan se, että osakeyhtiön hallituksessa istuu demokraattisesti valittuja kuntapäättäjiä, ei ole riittävä tae avoimelle tiedonkululle.
”Ainakin jälkikäteen arvioituna vaikuttaa siltä, että metroyhtiön hallitus on halunnut pitää aikaa suppeaa tiedotuslinjaa. Sitä on tosin vaikea arvioida, miten hyvin tietoa on mennyt puolueiden omiin valtuustoryhmiin, mutta yleiseen julkisuuteen tieto ei ole ulottunut.”
Hieman toisenlainen näytelmä nähtiin elokuun loppupuolella Tampereella, kun Särkänniemi yritti kaikessa hiljaisuudessa kuljetuttaa delfinaarion viimeisiä delfiinejä Kreikkaan. Operaatio paljastui, ja seurauksena oli mediamylläkkä, jossa moitittiin erityisesti sitä, ettei tamperelaisten omistama huvipuistoyhtiö tiedottanut aikeistaan etukäteen. Päätöksen siirrosta teki yhtiön hallitus, jossa on edustettuna sekä kuntapäättäjiä että ulkopuolisia asiantuntijoita.
”Koska päätös delfinaarion lakkauttamisesta oli tiedossa ja julkinen, kyse ei ole ongelmasta julkisuuslain suhteen vaan siitä, että tiedottaminen epäonnistui”, Mäenpää kommentoi.
Särkänniemi perusteli niukkaa tiedotuslinjaa sillä, että siirto-operaation turvallisuus ja työrauha haluttiin varmistaa muun muassa mielenosoitusten pelossa.
Niukka tiedotuslinja ei ole ainoa vaihtoehto. Mäenpää muistuttaa, että kunnat voivat jo nyt vaatia omistamiltaan yhtiöiltä avoimuutta esimerkiksi siten, että niiden on noudatettava julkisuuslakia?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden mylläyksen seurauksena Suomeen saattaa lähivuosina syntyä paljon uusia kuntaomisteisia osakeyhtiöitä, mutta onko kunnissa halua tai valmiutta edellyttää näiltä avoimuutta?
”Halukkuus vaihtelee aika paljon, eikä asiaa voi sen vuoksi jättää hyväntahtoisuuden varaan. Asiasta pitäisi säätää lailla. Muuten lopputuloksesta tulee hyvin kirjava.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
