Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Iiro Törmä
Analyysi

Langan puolueanalyysi: Voittaako keskustassa macronlaisuus maan tavan?

15.8.2017 22.53
Lasse Leipola

Keskusta on uhmannut jo vuosikymmeniä demografista muutosta. Vaikka suomalaiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin, on keskusta pystynyt pitämään kannatuksensa parinkymmenen prosentin hujakoilla.

Samaan aikaan kun vihreät etsii kasvua maaseudulta ja pienemmiltä paikkakunnilta, on keskustan katse kaupungeissa. Vastauksena tähän haasteeseen on nähty moderni ja liberaali keskusta-oikeistolaisuus – eräänlainen Suomen vastine Emmanuel Macronin puolueelle, joka on voittanut Ranskassa tänä vuonna sekä presidentin- että parlamenttivaalit. Tällaiseen joukkoon keskusta on hakeutunut myös europarlamenttissa. Visio sopii keskustan sisällä elävään ajatukseen siitä, että kyseessä on tulevaisuuspuolue.

”Tätä keskusta on parhaimmillaan. Emme ole oikealla emmekä vasemmalla, vaan ensimmäisenä. Juuri me ajoimme maareformia ja kansaneläkettä, me rakensimme koko Suomea hyvinvoinnin pariin ja me toimme perheiden muuttuvan arjen politiikan asialistalle”, kirjoitti Timo Kaunisto Suomenmaassa syksyllä 2010 ollessaan puolueen varapuheenjohtaja.

Opportunismi ajaa käytännössä kuitenkin edistyksellisyyden ohi. Yksi esimerkki tästä nähtiin kesäkuussa. Jussi Halla-ahon valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi aiheutti kokoomuspiireissä nopeita vastareaktioita, mutta keskustassa oltiin keskimäärin varovaisempia.

”Nyt lienee viisainta nukkua yön yli, ehkä kahdenkin”, tviittasi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Yöt nukuttiin ja perussuomalaisille annettiin lähtöpassit. Tai ainakin osalle perussuomalaisista.

Vuoden 2011 vaalikatastrofin – itsenäisyyden ajan matalin kannatus eduskuntavaaleissa – jälkeen puolueen nousua lähdettiin rakentamaan Juha Sipilän ympärille. Tämän lestadiolaisen liikemiehen vahva asema puolueessa kertoo siitä, ettei puolue ole pitkällä uudistumisessaan. Vaalirahasotku oli tuonut aiemmin julkisuuteen kehittyvien maakuntien hyvä veli -verkostot eikä Sipilän valinta ja suosio puolueessa tee selvää pesäeroa ”maan tapaan”.

Hallituksessa keskusta on ajanut kovaa oikeistolaista talouspolitiikkaa, joka on kaukana alkiolaisesta inhimillisyydestä. Maanviljelijöiden, metsänomistajien ja paikallisten yrittäjien etu jyrännee jatkossakin ylevät periaatteet edistyksellisyydestä, sivistyksestä tai luonnon arvostamisesta. Keskustanuorten edistykselliset ajatukset jäävät paitsioon, kuten niin usein ennenkin.

Jäsenistön rakenne kertoo, että puolue on yhä varsin konservatiivinen. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreen selvityksen mukaan keskustan jäsenistä puolet on eläkeläisiä ja keski-ikä 60 vuotta. Kaksi jäsentä viidestä kuuluu kiinteästi uskonnolliseen yhteisöön.

Sama selvitys paljasti, että keskustalaiset tapaavat keskenään muiden puolueiden jäseniä useimmin, mutta luottavat toisiinsa vähiten.

keskusta  puoluekenttä  puoluekannatus 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.