Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Lyijytinoja saa nyt kaupasta viimeisen kerran – miksi uudenvuodentaikoja on tehty myrkyllisellä raskasmetallilla?

29.12.2017 11.01
Sammeli Heikkinen

Uudenvuodenaatto on viimeinen tilaisuus valaa uudenvuoden tinat lyijy–tinaseoksesta. Niin sanotut tinakengät ovat jopa 95-prosenttista lyijyä, minkä vuoksi niiden myynti Euroopan unionissa kielletään ensi maaliskuussa.

Lyijy on myrkyllinen raskasmetalli. Jos ihminen altistuu riittävän suurille lyijypitoisuuksille, seurauksena voi olla keskushermosto- ja sisäelinvaurioita.

Miksi uudenvuoden tinat ovat näin myrkyllistä ainetta, eivätkä vaikkapa – no – tinaa?


”Lyijy–tinaseoksia on käytetty hyvin pitkään. Ne ovat kehittyneet käytännön pohjalta”, Aalto-yliopiston kemian ja materiaalitieteen laitoksen johtaja, professori Jari Koskinen kertoo.

Koskinen selittää, että lyijyä ja tinaa sekoittamalla saadaan metalliseos, jonka sulamispiste on selvästi alhaisempi kuin puhtaalla lyijyllä tai tinalla.

Kun seos vielä suojaa monia metalleja korroosiolta, sitä on käytetty kautta historian paljon ja moniin eri paikkoihin

”Lyijy-yhdisteet ovat olleet käyttökelpoista monissa klassisissa käyttökohteissa. Niitä käytettiin ennen vähän joka paikassa, esimerkiksi lyijynvalkoisessa maalissa, painokirjasimissa ja bensiinin lisäaineena”, Koskinen kertoo.

Antiikin roomalaiset käyttivät lyijyä vesiputkiensa vuoraamiseen. 1980-luvun alussa esitettiin teoria, että Rooman valtakunnan romahtaminen olisi johtunut vesijohtoveden lyijyn aiheuttamista kehityshäiriöistä ja älykkyysosamäärän laskusta.

Nykytutkimus pitää käsitystä liioiteltuna, mutta epäterveellistä muinaisten roomalaisten vesijohtovesi varmasti on ollut.


Takaisin uudenvuodentaikoihin. Yksi syy lyijy–tinaseoksen käytölle on siis matala sulamispiste. Näin tinakauhaan saa sulaa metallia ilman masuunia, hellalla tai vaikka avotulella.

Ehkä vielä tärkeämpi syy on ollut se, että seosta on ollut saatavilla ja sen ominaisuudet on tunnettu.

”Kukaan ei ole suunnitellut uudenvuoden tinaa. Seosta vain on ollut, koska se on ollut teknisesti hyvä ratkaisu. Uudenvuoden tinaa vastaavaa seosta on käytetty hyvin laajasti esimerkiksi kirjapainoissa”, Koskinen sanoo.

Lyijy-tinaseoksesta tehdyt kirjasimet on ollut helppo valaa uudestaan painossa. Ja tietenkin seoksesta on voinut valaa mitä vain muutakin, vaikkapa tinasotilaita tai musketinkuulia.

Kun lyijyn haitallisuus on ymmärretty paremmin, siitä on alettu luopua. Maaleissa tai polttoaineissa ei enää käytetä lyijyä, eikä myöskään purjeveneiden köleiksi lyödä satojen kilojen lyijymöhkäleitä. Myös juottamiseen käytetyistä lyijy–tinayhdisteistä ollaan luovuttu.

Kupariastioiden tinaaminen on harvinaista, mutta kun sitä tehdään, käytetään elintarvikehyväksyttyä – lähes sataprosenttisen puhdasta – tinaa.

Uudenvuoden lyijy–tinakengät ovat reliikki yhteiskunnasta, jossa lyijyä käytettiin joka päivä hyvin laajasti. Nyt on tullut niiden aika häipyä historiaan.


Koskinen tosin pohtii
, voisiko uudenvuoden tinat myydä yhdessä polymeerista valmistetun valumuotin kanssa. Näin uudenvuodentaikojen tekijä voisi roiskauttaa sulan seoksen kylmään veteen, ihmetellä lopputulosta ja keskustella siitä. Ja sulattaa möhkäleen sitten uudelleen ja valaa sen muotilla uudestaan tinakengäksi seuraavaa vuotta odottamaan.

Lyijyn haitallisuutta tämä ei poista. Tutkimusprofessori Hannu Kiviranta toteaa Tukesin tiedotteessa, ettei tinanvalamisesta aiheudu suurta terveysriskiä, mutta etenkään lapsia ei kannata lyijyhöyryille turhaan altistaa.

Voisivatko uudenvuoden tinakengät olla sitten aivan oikeaa, sataprosenttista tinaa? Tina on selvästi lyijyä harmittomampaa alkuainetta, jonka sulattamisesta tulevat metallihöyryt eivät olisi yhtä haitallisia kuin lyijystä tulevat.

Koskinen arvioi, että tina voisi toimia myös uudenvuodentinana. Puhdas tinakenkä saattaisi sulaa nykyisiä lyijytinakenkiä helpomminkin.

Lyijy–tinaseoksen sulamispiste on alimmillaan, kun lyijyä on mukana 38 prosenttia. Jos lyijyä on seoksesta yli 60 prosenttia – kuten uudenvuodentinoissa yleensä on – seoksen sulamispiste nousee tinan sulamispistettä korkeammaksi.

Tärkein syy lyijyn reippaalle käytölle tinakengissä lienee hinta. Tinan maailmanmarkkinahinta on noin kymmenkertainen lyijyyn verrattuna. Puhdas uudenvuodentina olisi siis nykyversiota selvästi kalliimpaa.

Ehkä ihmiskunta on tullut historiassaan siihen vaiheeseen, että sulan metalliseoksen kanssa puljaamisesta kotikeittiössä voidaan luopua. Lyijy-tinaseoksen korvaajaksi uudenvuodentaikojen tekemiseen suositellaan esimerkiksi mehiläisvahaa tai sokeria.

Molemmissa on omat vaivansa ja vaaransa, mutta lyijyä niissä ei ole.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.

Vihreä Lanka 7/2017

Lue

Vihreä Lanka

7/17


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Autot parkissa ja liikenteessä (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri