Miksi opiskelija ei tee niin kuin taloustieteen teoria käskee?

25.2.2016 9.10

Annakaisa Suni

Miksi opiskelija ei tee niin kuin taloustieteen teoria käskee? Sitä tivaa hallituksen opintotukiuudistuksen selvittäjä, professori Roope Uusitalo. Uusitalon odotetaan lähipäivinä ehdottavan opintorahan leikkausta ja lainan osuuden lisäämistä opintotuesta. Opintoraha on saajalleen ilmainen, mutta laina pitää maksaa takaisin.

Ekonomi-lehdessä Uusitalo vitsailee reputtavansa ainakin kaikki kauppatieteen opiskelijat, jotka eivät nosta täyttä opintolainaa, 400 euroa kuussa. Nykyisellä korkotasolla ja valtion 40 prosentin hyvityksellä omavastuuosuuden ylittävästä lainapääomasta ajoissa valmistuvan opiskelijan opintolainan efektiivinen korko on nimittäin 3,5 prosenttia miinuksella.

”Opintotukijärjestelmää pitäisi uudistaa niin, että järjestelmä sekä turvaa mahdollisuuden päätoimiseen opiskeluun että kannustaa ripeään valmistumiseen. Toimivien kannustimien rakentaminen ilmeisen epärationaalisille opiskelijoille tosin vaatisi pikemminkin psykologian kuin taloustieteen osaamista”, Uusitalo tuskailee kirjoituksessaan.

Uusitalon kirjoitus on klassinen esimerkki taloustieteen maailmankuvasta: ihmisten pitäisi toimia rationaalisesti, eikä antaa pelkojen ja tunteiden vaikuttaa päätöksiinsä. Havainnot ihmisten todellisesta käytöksestä häiritsevät hienoja laskelmia. Poliitikot puolestaan tekevät usein päätöksensä talousteorioiden, eivät ihmisten todellisen käytöksen pohjalta.

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:in sosiaalipoliittinen sihteeri Silja Silvasti toteaa, että opintolaina on kelvollinen toimeentulon lisä niille, jotka haluavat sitä nostaa. Lainan ehdot ja vuonna 2014 voimaan tullut hyvitys ovat kannustaneet useampia opiskelijoita nostamaan lainaa.

Opintolainan ongelma on Silvastin mukaan, että monet opiskelijat eivät käytännössä halua nostaa sitä. Töissä käyminen koetaan pienemmäksi riskiksi, koska se antaa myös tarpeellista työkokemusta. Monen 1990-luvulla syntyneen vanhemmat ovat opettaneet lapsensa karsastamaan lainanottoa ylipäänsä. Lainaa pelätään. Ja mitä käy, jos opiskelija saa lapsen tai sairastuu, ja opinnot lykkääntyvät?

Näistä syistä Silvasti uskoo, että lainaosuuden lisääminen vähentää köyhemmistä ja vähemmin koulutetuista perheistä tulevien hakemista korkeakouluihin. Hän viittaa eurooppalaisen tutkimukseen, jonka mukaan opintolainaa välttelevät eniten opiskelijat, joilla on heikompi sosioekonominen tausta.

Myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Tuomas Matikka sanoo, että opiskelijat voivat olla tulevista tuloistaan liiankin epävarmoja. Opintolaina on hyvä investointi tulevaisuuteen, mutta monelle ajatus lainan ottamisesta voi tuntua vaikealta.

Lamavuonna 1992 opintoraha nostettiin 108 eurosta 264 euroon ja opintolainan maksimimäärä pieneni 303 eurosta 202 euroon. Muutoksen seurauksena opintorahaa saavien määrä nousi hieman, mutta opintolainaa nostavien määrä romahti rajusti.

Miksi opiskelijat hylkäsivät opintolainan, pohti Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön toiminnanjohtaja Jouni Lounasmaa Tilastokeskuksen julkaisussa vuonna 2003.

”Vaikutuksensa opintolainan vähentyneeseen suosioon oli myös yleisellä kotitalouksien ja yritysten ylivelkaantumisella, sosiaaliturvan leikkauksilla, massatyöttömyydellä (jolta eivät säästyneet enää akateemisesti koulutetutkaan) ja ylipäätänsä yhteiskunnassa vallinneella lamavuosien yleisellä pessimismillä. Kriisitietoisuus levisi myös opiskelijoiden joukossa", Lounasmaa kirjoittaa.

Ylivelkaantuminen, sosiaaliturvan leikkaukset, massatyöttömyys ja pessimismi kuulostavat hyvin tutuilta myös 13 vuotta myöhemmin. Ensin suomalaisten kriisitietoisuutta herätellään vertaamalla valtionvelkaa virheellisesti kotitalouden velkaan. Kerrotaan, että velaksi eläminen on pahasta. Sitten ihmetellään, miksi velalla pelotellut opiskelijat eivät ryntää ottamaan opintolainaa.

Kehityssuunta on kuitenkin hallituksen ja Uusitalon linjan mukainen. Opintolainaa ottaa yhä useampi. Vuonna 2010 lainaa oli nostanut 40 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista, vuonna 2014 jo 51 prosenttia.

Kansaneläkelaitoksen mukaan opintolainan suosion nousu saattaa johtua siitä, että edellinen hallitus kannusti opintolainan ottamiseen muun muassa nostamalla kuukausisummaa 100 eurolla. Toisaalta lainanoton lisääntyminen saattaa johtua myös siitä, että inflaatio on syönyt opintorahan ostovoimaa. Opintorahan ostovoima on 1990-luvun alkua huonompi. Opintolainan suosiota saattaa lisätä myös se, että työllisyystilanne on aiempaa huonompi.

Tweet