f. ermert / Flickr

Muuttivatko Panaman paperit mitään?

7.6.2016 14.27

Annakaisa Suni

Maailman suurimman tietovuodon julkistamisesta on kulunut kaksi kuukautta. Niin sanotut Panaman paperit paljastivat, miten varakkaat ihmiset ja vallanpitäjät ympäri maailmaa ovat hyödyntäneet veroparatiiseja.

Mikä muuttui Panaman papereiden jälkeen?

Islannin pääministeri Sigmundur Davíð Gunnlaugsson on ainoa valtionjohtaja, joka on joutunut eroamaan veroparatiisikytköstensä vuoksi. Argentiinan presidenttiä Mauricio Macria vastaan on nostettu syyte, mutta hän pysyy toistaiseksi virassaan. Iso-Britanniassa pääministeri David Cameronin asema horjui vain hetkellisesti, kun vuoto paljasti hänen isänsä perustaman veroparatiisiyhtiön. Cameron jatkaa virassaan ja EU-jäsenyyden säilyttämistä kannattavan kampanjan johdossa.

Esimerkiksi Kiinan tai Venäjän johtajia kytkökset veroparatiiseihin eivät näytä horjuttavan.

Panaman paperit paljastivat myös, että Pohjoismaiden suurin pankki Nordea on perustanut asiakkailleen satoja veroparatiisiyhtiöitä. Toistaiseksi tieto ei ole vaikuttanut pankin johdon asemaan. Ruotsin finanssivalvonta on aloittanut tutkinnan pankin toimista. Yle kertoi huhtikuussa, että joka neljäs suomalainen on harkinnut pankin vaihtoa paljastusten takia.

Paljastukset Nordeasta jatkuvat. Venäjän Nordean johto perusti veroparatiisiyhtiöitä vielä vuonna 2015, paljasti tanskalaislehti Politiken sunnuntaina. Nordea on aiemmin sanonut, että palvelua ei ole tarjottu vuoden 2009 jälkeen. Nykyinen konsernijohtaja Casper von Koskull oli Venäjän Nordean hallituksen puheenjohtaja vuosina 2013–2015, joten uusin paljastus voi liittää pankin ylimmän johdon veroparatiisitoimintaan.

Panaman papereiden tärkein ansio on keskustelun herättäminen, sanoo vero-oikeudenmukaisuuden asiantuntija Lyydia Kilpi Kepasta.

"Panaman papereissa ei tullut uutta tietoa siitä, miten veroparatiisijärjestelmä toimii, vaikka niissä tulikin ilmi tietoa yksittäisistä yrityksistä ja ihmisistä. Paljastukset lisäsivät kuitenkin potkua verovälttelykeskusteluun laajemminkin", Kilpi sanoo.

Vuoto paljasti tietoja lähinnä yksityishenkilöiden verovilpistä. Se toi samalla lisää huomiota yritysten aggressiiviselle verosuunnittelulle, vaikka nämä kaksi asiaa eivät suoraan toisiinsa liitykään. Yritysten aggressiivisessa verosuunnittelussa liikkuvat paljon suuremmat rahat kuin yksityishenkilöiden puuhissa. Aggressiivinen verosuunnittelu on usein laillista.

Paljastukset sysäävät eteenpäin jo aiemmin valmisteltuja toimia veroparatiiseja vastaan, sanoo Aalto-yliopiston vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala.

Hänen mielestään viime aikojen tärkein muutos on se, että 101 valtiota alkaa vaihtaa keskenään tietoja pääomatuloista ja omaisuudesta.

Kilven mielestä merkittävin muutos olisi julkinen, maakohtainen raportointi maksetuista veroista. Maakohtainen raportointi etenee parhaillaan kahta tietä, mutta kumpikaan ei ole hänen mukaansa riittävä. Talousjärjestö OECD on päässyt sopuun maakohtaisesta raportoinnista, mutta se tulee vain veroviranomaisten, ei toimittajien tai kansalaisten tietoon. EU-komission valmistelema julkinen raportointi taas ei olisi aidosti maakohtaista.

Aggressiivinen verosuunnittelu on vastatuulessa. Aiemmin verokonsulttina työskennelleen Viitalan mukaan päättäjät pyrkivät entistä tarmokkaammin suitsimaan verosuunnittelua. Yritykset puolestaan joutuvat miettimään sitä, millaista haittaa verojen välttelystä on niiden imagolle.

Ilmapiirin muutos alkoi finanssikriisistä.

"Valtiot huomasivat, että verotuotot eivät enää riittäneet. Alettiin selvittää, mistä niitä voidaan saada lisää. Ei pidä väheksyä myöskään julkisuuteen tulleita vuotoja."

Jos finanssikriisi herätti päättäjät näkemään verovälttelyn, johtaako talouskasvun koheneminen siihen, että aggressiivista verosuunnittelua aletaan taas katsoa sormien läpi?

Viitala sanoo pohtineensa asiaa paljon.

Hänen mukaansa OECD ja EU painottivat ennen finanssikriisiä yritysten toimintamahdollisuuksien parantamista ja kaksinkertaisen verotuksen välttämistä. Talouskasvun myötä painopiste tulee luultavasti siirtymään verovälttelyn kitkemisestä takaisin yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.

Hän ei kuitenkaan usko, että verojen välttelyä aletaan ratkaisevasti helpottaa.

Tweet