Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia

Juha Sipilä ja Sauli Niinistö
Vallankahvassa. Uusiin vaaleihin mennään, jos pääministeri Juha Sipilä niitä pyytää ja tasavallan presidentti siihen suostuu. Molemmat haluaisivat välttää ennenaikaiset vaalit.Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia

Vallankahvassa. Uusiin vaaleihin mennään, jos pääministeri Juha Sipilä niitä pyytää ja tasavallan presidentti siihen suostuu. Molemmat haluaisivat välttää ennenaikaiset vaalit.

Näin hallitus kaatuu – jos kaatuu

12.6.2017 12.03

Lasse Leipola

Perustuslaki ohjaa

64 § Valtioneuvoston ja ministerin ero

Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Ministerille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta.

Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta.

26 § Ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen

Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä.

...ja vaalilaki tarkentaa

107 § Vaalipäivä

Jos tasavallan presidentti on määrännyt toimitettaviksi uudet eduskuntavaalit, näiden vaalien vaalipäivä on, sen mukaan kuin presidentti määrää, aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua ja viimeistään ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin.

Lähde: Finlex

Suomen hallitus ajautui kriisiin lauantaina, kun perussuomalaiset valitsivat Jussi Halla-ahon puheenjohtajakseen. Jo etukäteen oli tiedossa, että Halla-ahon valinta voisi olla liian kova paikka ainakin kokoomukselle.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat tapaavat tänään maanantaina ja keskustevat jatkosta. Yksinkertaisin vaihtoehto on nykyisen hallituksen jatkaminen.

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund pitää tätä epätodennäköisenä, sillä Halla-ahon linja poikkeaa niin paljon hallituksen linjasta.

”Se vaihtoehto tuntuu vaikealta, sillä kyseessä oli täydellinen perussuomalaisten linjan muutos.”

Perussuomalaiset eivät myöskään voi väkisin jäädä hallitukseen, jos keskusta ja kokoomus haluavat heistä eroon.

”Kyllä kaksi muuta puoluetta voi sen päättää. Pääministeri voi ilmoittaa, että edellytyksiä jatkamiseen ei ole. Ensisijaisesti se on pääministeri Juha Sipilän käsissä, mutta pakkohan kokoomusta on kuunnella, jos se ei halua jatkaa.”


Jos nykyinen kolmen puolueen hallitus ei pysty jatkamaan yhdessä, pyytää pääministeri Sipilä hallitukselleen eroa, minkä jälkeen edessä ovat uudet hallitusneuvottelut.

”En usko, että mikään puolue on suoraan valmis liittymään nykyiseen hallitukseen vaan tarvitaan uudet hallitusneuvottelut. Ainakin rkp:llä olisi paljon vaatimuksia, koska hallitusohjelma ei ole heidän näköisensä, ja tässä on tilaisuus saada kokoaan suurempaa vaikutusvaltaa.”

Tässä tilanteessa osa perussuomalaisista saattaisi loikata esimerkiksi keskustaan tai kokoomukseen, jolloin nämä kaksi voisivat saada yhdessä kd:n ja rkp:n kanssa riittävän suuren enemmistön hallituksen muodostamiseen.

Grönlund ei pidä mahdottomana, että sdp saataisiin hallitukseen vetoamalla olojen poikkeuksellisuuteen.

”En usko, että puheenjohtaja Antti Rinne haluaa nykyisellä gallupkannatuksella hajoitusvaaleihin.”

Grönlundin mielestä kokoomus ja vihreät vaikuttavat innokkaimmilta uusiin vaaleihin. Keskustalle uudet vaalit ovat sen sijaan vaaran paikka, sillä puolue saattaisi menettää pääministerin paikan. Samalla kaatuisi maakuntauudistus.


Jos Sipilä ei pysty haalimaan kasaan uutta hallitusta, on teoriassa mahdollista myös vaihtaa pääministeriä. Perustuslaissa asiaa ei ole määrätty tarkasti.

”Ei ihan mahdotonta ole, että nimitettäisiin uusi hallitustunnustelija, jos eduskuntaryhmiä kuultaessa tulisi vahva viesti, että eduskunnassa olisi syntymässä hallituspohja jonkun muun puoluejohtajan johdolla. Tästä ei ole ennakkotapausta.”

Todennäköisintä on, että jos Sipilä ei saa haalittua hallitusta kasaan, hän joutuu pyytämään tasavallan presidentiltä uusia vaaleja.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti eilen sunnuntaina Lännen Medialle antamassaan haastattelussa, että hallitus on ensisijaisesti löydettävä nykyisestä eduskunnasta.

Uusien vaalien aiheuttama kaaos jättäisi jälkensä Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Se sotkisi tammikuun presidentinvaaleihin ja samalla järjestettäviin maakuntavaaleihin valmistautuvien puolueiden suunnitelmat ja budjetit.

Grönlund ei usko, että Niinistö alkaisi estämään uusia vaaleja.

”Käytännössä, jos Sipilä siihen päätyy, kyllä ne uudet vaalit tulee.”

Perustuslaki ohjaa

64 § Valtioneuvoston ja ministerin ero

Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Ministerille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta.

Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta.

26 § Ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen

Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä.

...ja vaalilaki tarkentaa

107 § Vaalipäivä

Jos tasavallan presidentti on määrännyt toimitettaviksi uudet eduskuntavaalit, näiden vaalien vaalipäivä on, sen mukaan kuin presidentti määrää, aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua ja viimeistään ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin.

Lähde: Finlex

perussuomalaiset  keskusta  kokoomus  hallitus  hallituskriisi  perustuslaki  demokratia 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.