Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Sammeli Heikkinen

Nobelin arvoinen. Australialainen Tilman Ruff sai Nobelin rauhanpalkinnon työstään ydinaseiden kieltämiseksi. Ruff vieraili Helsingissä joulukuussa. Sammeli Heikkinen

Nobelin arvoinen. Australialainen Tilman Ruff sai Nobelin rauhanpalkinnon työstään ydinaseiden kieltämiseksi. Ruff vieraili Helsingissä joulukuussa.

Nobel-palkittu ydinaseaktivisti: ”Ydinvoima on kiinni ydinaseissa”

15.1.2018 16.18

Jenni Leukumaavaara

Kolme ydinpointtia

  • YK:n ydinasekieltosopimus hyväksyttiin heinäkuussa. Neuvotteluprosessissa oli mukana 129 maata. Sopimuksen puolesta äänesti 122 maata. Ydinasemaat eivät ole sopimuksessa mukana.

    Nykyään maat, joiden tiedetään omistavan ydinaseita ovat Yhdysvallat, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea. Israel vaikenee mahdollisista aseistaan. 

    Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus maaliskuussa 2011 johtui meren rannassa olleelle voimala-alueelle iskeytyneestä tsunamista. Se rikkoi ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmän, minkä vuoksi neljä kuudesta reaktorista vahingoittui. Voimalan ympäristö evakuoitiin 30 kilometrin säteellä.

Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean johtajien ydinaseuhkailut sekä Havaijilla lauantaina annettu väärä ohjushälytys ovat muistuttaneet ydinaseiden määrästä ja vaarallisuudesta.

Ydinaseita vastustavan ICAN-järjestön perustaja Tilman Ruff muistuttaa Vihreälle Langalle antamassaan haastattelussa, että monissa ydinasemaissa ydinvoiman ja ydinaseiden tuotanto on sidoksissa toisiinsa. Vihreä Lanka tapasi Ruffin joulukuussa.


Miten kuvailisit maailmanpoliittista tilannetta ydinaseiden suhteen tällä hetkellä?

Pahin sitten kylmän sodan kylmimpien aikojen. Venäjän ja Naton suhde on kireä, samoin Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde, Intian ja Pakistanin jännitteet, Pohjois-Koreasta puhumattakaan.


Olet kansanterveyteen ja infektiotauteihin erikoistunut lääkäri ja apulaisprofessori Melbournen yliopiston Global Health -instituutissa. Miksi kampanjoit ydinaseriisunnan puolesta?

Sukuni kärsi maailmansodissa, ja kasvoin sodan muistojen jaloissa. Muistan sukulaiseni sanoneen, että jos vielä tulee sota, toivottavasti ensimmäinen pommi putoaa päälle, sillä hän ei jaksa enää yhtä sotaa.

Nuorena lääkärinä kuuntelin Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestössä mukana olleita lääkäreitä. Samoihin aikoihin tulin isäksi. Lähdin mukaan vuonna 1981, joten olen kampanjoinut yli puolet elämästäni.


Perustamasi ydinaseita vastustava ICAN-järjestö sai Nobelin rauhanpalkinnon viime vuonna. Mikä on sen suurin vaikutus?

Se antaa tunnustuksen YK:n ydinasekieltosopimukselle ja mahdollisuuden saavuttaa uusia yleisöjä maailman tärkeimmälle asialle. Palkinto kannustaa kaikkia, jotka olivat synnyttämässä ydinasekieltosopimusta: kansalaisyhteiskunta, monet hallitukset, kansainväliset organisaatiot kuten Punainen Risti ja ydinpommien uhrit. He kaikki jakavat tämän palkinnon.


Suomessa on vireillä Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoelle. Voimalan toimittaja ja yhteistyökumppani on Venäjän valtion korporaatio Rosatom, joka valmistaa myös ydinaseita. Mikä on ydinvoiman ja ydinaseiden yhteys?

Ydinvoima on yleisesti kiinni ydinaseissa. Ydinaseisiin tarvittavilla fissiomateriaaleilla, eli korkearikasteisella uraanilla ja plutoniumilla, on tiukka kytkös ydinvoimaan. Esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Pakistanissa ydinvoima ja  -aseet tuotetaan samoissa organisaatioissa. Ranskassa ydinaseiden plutonium on tullut maan ydinvoimaloista.

Ydinosaamisen läpinäkyvyys on varsin heikkoa ydinasemaissa. Kun Australian hallitus suunnitteli 2000-luvulla uraanin myyntiä Venäjälle, kävi ilmi, ettei Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ollut tarkkaillut Venäjän toimintaa riittävästi moneen vuoteen.

Sussexin yliopiston tutkimuksessa viime vuonna selvisi, että perimmäinen syy ydinvoiman tukemiseen Britanniassa oli pitää ydinaseita tuntevat tutkijat, insinöörit ja muut asiantuntijat ja asiantuntemus maassa. Britannia suunnittelee ydinohjusten ja ydinsukellusveneiden uudistusohjelmaa. Maa investoi aseteknologiaan, mutta verhosi sen siviilihankinnaksi.


Voiko olla ydinvoimaa ilman ydinaseita?

Jokaisella, jolla on ydinvoimaa tuottava reaktori, on mahdollisuus rakentaa ydinaseita. Ydinvoiman käyttö lähettää signaalin, että meillä on valmius valmistaa myös ydinaseita. Tämä on erityisen selvää ja läpinäkyvää Lähi-idän maiden, kuten Qatarin ja Arabiemiraattien kohdalla.

Ydinaseita on mahdollista valmistaa myös ilman ydinvoimaa, mutta se on paljon hitaampaa ja työläämpää. Ja toisinpäin: jotta ydinvoima olisi ”aseneutraalia”, se vaatisi toimenpiteitä, joita yksikään valtio ei toistaiseksi ole toteuttanut.
Ydinaseiden valmistamisen lopettamiseksi meidän pitäisi lopettaa fissiomateriaalien tuotanto mahdollisimman pian.


Mikä olisi helpoin tapa lopettaa ydinaseiden tuotanto?

Helpoin tapa olisi lopettaa plutoniumin erottaminen muista säteilevistä materiaaleista. Mutta vaikka fissiomateriaalien valmistaminen lopetettaisiin nyt, asekelpoista uraania ja plutoniumia olisi yhä jäljellä 200 000 aseeseen. Rikastuksen lopettaminen ei siis suoraan ratkaise ongelmaa.

Ydinaseita on nyt lähes 15 000. Ydinaseiden määrän huippu oli noin 70 000 asetta vuonna 1987.


Onko ydinvoimassa muita kuin asevarusteluun liittyviä riskejä?

Minua huolestuttaa eniten kova radioaktiivisuus reaktorista poistetun polttoaineen jälkijäähdytysaltaissa. Fukushimassa näimme, mitä luonnonkatastrofi ja huono suunnittelu voivat aiheuttaa. Saman voi toistaa tahallisessa hyökkäyksessä voimalaan. Kohteita on paljon eri puolilla maailmaa, eikä suojaus ole niin hyvä kuin sen pitäisi olla.


Suomi ei ole allekirjoittanut YK:n ydinasekieltosopimusta. Virallisissa lausunnoissa Suomi on sanonut, ettei sopimuksella ole merkitystä, koska ydinasemaat eivät ole allekirjoittaneet sitä. Onko näin?

Oletteko itsenäinen maa vai ette? On tärkeää olla historian oikealla puolella. Suomelle ydinaseet kieltävä sopimus ei itse asiassa edes toisi paljon uutta, se vain syventäisi aiempaa sitoumusta ydinaseiden vastustamiseen.

Ydinasekieltosopimus myös toimii. Sama logiikka on ollut esimerkiksi kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa. Mikä maa nykyään väittäisi, että tarvitsemme esimerkiksi hermokaasua turvallisuutemme vuoksi? Ydinaseisiin liittyy valtava moraalinen kaksoisstandardi: hallitukset sanovat tarvitsevansa niitä omaksi turvakseen, mutta toisen maan hallussa ne ovat hirvittävä ongelma.


Voiko kansalaisyhteiskunta vauhdittaa ydinaseriisuntaa?

Monet merkittävät aseriisunnan edistysaskeleet ovat lähteneet kansalaisyhteiskunnasta ja poliittisesta painostuksesta. Kotimaassani Australiassa kansalaisaktiivit ovat pyytäneet kansanedustajilta henkilökohtaisia sitoumuksia ydinaseiden vastustamiseen, vaikka maan hallitus ei virallisesti ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta.

Useimmissa maissa enemmistö kansalaisista haluaisi kieltää aseet, sen pitäisi näkyä enemmän. Vaatikaa edustajiltanne toimintaa.

Kolme ydinpointtia

  • YK:n ydinasekieltosopimus hyväksyttiin heinäkuussa. Neuvotteluprosessissa oli mukana 129 maata. Sopimuksen puolesta äänesti 122 maata. Ydinasemaat eivät ole sopimuksessa mukana.

    Nykyään maat, joiden tiedetään omistavan ydinaseita ovat Yhdysvallat, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea. Israel vaikenee mahdollisista aseistaan. 

    Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus maaliskuussa 2011 johtui meren rannassa olleelle voimala-alueelle iskeytyneestä tsunamista. Se rikkoi ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmän, minkä vuoksi neljä kuudesta reaktorista vahingoittui. Voimalan ympäristö evakuoitiin 30 kilometrin säteellä.

ydinaseet  ydinvoima  ydinvoimalaonnettomuus  politiikka 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri