Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sakari Piippo, Valtioneuvoston kanslia
epäpoliittinen paperi. Hallitus listaa ongelmalliseksi EU-sääntelyksi muun muassa yritysverojen tarkemman raportoinnin ja useita ympäristösäädöksiä.
Norminpurku hämärtää politiikan rajoja
22.10.2015 15.56
Miten poliitikoista koostuva hallitus voi koota epäpoliittisen listan ongelmallisista laeista? Perusporvarihallitus on tehnyt juuri niin. Se julkaisi lokakuussa listan ongelmalliseksi koetusta EU-sääntelystä osana norminpurkutyötään.
Lista liittyy myös EU:ssa jo useamman vuoden käynnissä olleeseen REFIT-hankkeeseen, jossa etsitään huonoja tai vanhentuneita lakeja.
Hallituksen mukaan lista on tekninen, eikä siinä ole tapauksia, joissa on kyse poliittisesta erimielisyydestä. Siihen on koottu olemassa olevaa tai ehdotettua sääntelyä, joka on koettu tehdyn liian korkealla tasolla, lisäävän hallinnollista taakkaa, ei huomioivan jäsenmaiden eroja tai digitalisaatiota tai olevan päällekkäistä muiden EU-lakien kanssa. Yli 50 taholta kerätyt esimerkit eivät välttämättä edusta viranomaisen kantaa.
Listalla on lakeja, jotka ovat vastoin hallituksen poliittista linjaa. Tällä listalla ne ovat kuitenkin mukana teknisistä syistä, sääntelyn toimimattomuuden vuoksi.
Ongelmallisen sääntelyn listalla on muun muassa ympäristösääntelyä, kuten energiatehokkuusdirektiivi ja direktiivi lintujen suojelusta. Hallitus listaa myös maa- ja metsätalouteen ja jätteiden käyttöön liittyvää sääntelyä. Osaa listan laeista, kuten työaikasääntelyjä ja REACH-kemikaaliasetusta, arvostellaan laajasti myös muissa EU-maissa.
"Rajanveto ei ole ihan helppoa. On varmasti niin, että liitteeseen olisi sopinut monta muutakin kohtaa, ja että joukossa on ehkä sellaisia, jotka tarkemmin tarkasteltuna osoittautuvat tarkoituksenmukaisiksi. Luettelo ei ole kiveen hakattu totuus", sanoo EU-erityisasiantuntija Henrik Ruso valtioneuvoston kansliasta.
Listalla on muun muassa ehdotus maakohtaisesta veroraportoinnista.
Maakohtainen veroraportointi on hyvä esimerkki siitä, miten poliittisen ja teknisen rajat hämärtyvät.
Maakohtainen raportointi vaikeuttaisi veronkiertoa, koska yritykset velvotettaisiin ilmoittamaan tekemänsä voitot ja maksamansa verot kaikissa maissa, missä niillä on toimintaa. Perusporvarihallitus ei ole muutenkaan kunnostautunut veronkierron torjunnassa, vaan on pikemminkin helpottamassa veronkiertoa: harmaan talouden torjunnan rahoitusta leikataan, omistusten piilottaminen hallintarekisteriin mahdollistetaan ja verorikollisille annetaan tehokkaan katumisen mahdollisuus hyvin pienillä rangaistuksilla.
Maakohtaisessa raportoinnissa ei ole kyse siitä, että Suomi välttämättä vastustaisi itse asiaa, sanoo finanssineuvos Jyrki Knuutinen valtiovarainministeriöstä. Asia on teknisempi: Euroopan parlamentti on ehdottanut maakohtaista raportointivelvollisuutta osana direktiiviä osakkeenomistajien oikeuksista. EU:n jäsenmaiden mielestä asia ei kuulu tämän direktiivin yhteyteen. Neuvottelut asiasta parlamentin, komission ja jäsenmaiden välillä ovat kesken.
Hallituksen kartoitukseen osallistui yli 50 tahoa. Mukana olivat muun muassa ministeriöt, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen yrittäjät, palkansaajakeskusjärjestöt, Ilmastopaneeli ja Saamelaiskäräjät. Henrik Ruso sanoo, että kaikki sääntelyn toimivuuden kannalta kriteerit täyttävät lait pyrittiin ottamaan listalle: minkään järjestön sana ei painanut toista enemmän. Seuraavaksi kartoituksen tuloksista välitetään tietoa komissiolle kunkin hankkeen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
Suuri linja tulee kuitenkin hallitusohjelmasta: "Hallitus arvioi kaikkea EU-sääntelyä talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta ja edellyttää vastaavaa käytäntöä myös EU:n toimielinten tasolla. Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää sääntelyä."
Kaiken kaikkiaan ongelmallista sääntelyä löytyi yli 50 toimijan etsinnöissä hyvin vähän. Listalla on 52 olemassa olevaa tai ehdotettua ongelmallista lakia, joista moni on jo REFIT-ohjelman uudelleen tarkastelun piirissä. Lisäksi listalla on muutama kymmenen lakia, jotka ovat toistensa kanssa päällekkäisiä.
Edellisen kerran ongelmallista EU-sääntelyä kartoitti edellinen hallitus vuonna 2014. Kymmenisen silloin listattua lakia päätyi myös tämän hallituksen listalle.
27.10. Juttua korjattu: Toisin kuin jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin, maakohtainen veroraportointi osana osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviä ei tullut listalle Finanssialan keskusliiton ehdotuksesta. Sen sijaan FK arvostelee osakkeenomistajien oikeuksia koskevaa direktiiviä siitä, että sen sääntely on tarpeettoman yksityiskohtaista ja koskee osittain sopimusvapauden piirissä olevia seikkoja. FK ei vastusta maakohtaista veroraportointia.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
