Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

© VR Group

Allegro-juna saapuu Helsingin Rautatieasemalle
Haastajia luvassa. Suomen rautatieliikenteen on määrä avautua kilpailulle ensi vuosikymmenellä.© VR Group

Haastajia luvassa. Suomen rautatieliikenteen on määrä avautua kilpailulle ensi vuosikymmenellä.

Onko kilpailu avain junaliikenteen kasvuun?

15.8.2017 15.11

Lasse Leipola

Suomen junaliikenne seisoo tänään tiistaina, kun veturinkuljettajat protestoivat hallituksen aikeita avata junaliikenne kilpailulle.

Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) mukaan uudistuksen tavoitteena on ”parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä”.

Veturimiesten liitto ei tiedotteensa mukaan vastusta kilpailun avaamista, mutta pelkää, että esitetyssä mallissa hyöty valuu pörssiyhtiöille eikä asiakkaille halvempina lippuina tai parempana palveluna.


Junaliikenteen osuus on Suomessa noin viisi prosenttia ja sen edellä ovat linja-autot noin yhdeksän prosentin osuudella sekä henkilöautoilu 81 prosentin osuudella.

Kun verrataan Eurostatin tilastoimia kulkutapaosuuksia, junaliikenne
on kasvattanut (2000–2009 vs. 2010–2015) suosiotaan eniten Sveitsissä (+2,4 %-yks.), Britanniassa (+2,2 %-yks.), Itävallassa (+1,7 %-yks.) ja Ruotsissa (+1,6 %-yks.). Suomessa kasvu on ollut vaatimatonta (+0,3 %-yks.).

Kaikissa neljässä eniten kulkutapaosuuttaan kasvattaneessa maassa junaliikennettä on vapautettu kilpailulle. Suomi on yksi vähiten raideliikennettään kilpailulle avanneista maista.

Sen sijaan raideliikenteen yleistä tasoa mittaavassa vertailussa Suomi on noussut tämän vuosikymmenen aikana kärkikolmikkoon. Konsulttiyhtiö BCG:n European Railway Performance -indeksissä Suomen edellä ovat vain Sveitsi ja Norja. Eniten raideliikennettään vapauttaneet Ruotsi ja Britannia ovat sijoilla 6. ja 8.


Britanniassa, jota pidetään raideliikenteen vapauttamisen edelläkävijänä, on tänä vuonna julkaistu useampikin selvitys junalippujen hinnoista. Niiden mukaan junaliput ovat maassa selvästi muuta Eurooppaa kalliimmat. Kuukausilippuja koskevassa vertailussa (Guardian/Action for Rail) Suomi oli samaa luokkaa Ruotsin kanssa.

Kalliimmat liput eivät kuitenkaan näytä estävän suosion kasvua. Matkakilometriä kohden laskettu hinta (Daily Mirror/Vouchercloud) on Britannian jälkeen toiseksi korkein Itävallassa. Näissä molemmissa maissa junamatkailu on kasvanut. Toiset kaksi junailun suosiota kasvattanutta maata, eli Ruotsi ja Sveitsi, ovat hintojen puolesta keskikastia. Suomi ei ollut tässä vertailussa mukana.


Liikenteen tutkimuskeskus Vernen lehtori Markus Pöllänen Tampereen teknilliseltä yliopistolta muistuttaa, ettei kilpailutus tarkoita välttämättä lippuhintojen nousua.

”Tavoite on saada lisää liikennettä ja tehdä se mahdollisimman kannattavasti. Liikennöintikustannuksien odotetaan laskevan kilpailun myötä, jolloin saataisiin enemmän liikennettä vähemmällä tuella. Kilpailuilla markkinoilla oletus on, että hinnat vaihtelevat kysynnän mukaan – kuten lento- ja bussiliikenteessä. Mahdollisen tuen määrä vaikuttaa myös lippuhintoihin.”


Kilpailuttamisen aiheuttama lippuhintojen nousu on liikenne- ja viestintäministeriön muistion mukaan vähentänyt julkisen tuen tarvetta jopa kymmenillä prosenteilla. Tosin Britanniassa, jossa kilpailu vapautettiin 1990-luvun alkupuolella, matkustajamäärän kasvu on johtanut siihen, että rataverkon ylläpitämiseen tarvitaan aiempaa enemmän rahaa.

Pölläsen mukaan eniten junaliikennettään vapauttaneista maista Ruotsi on huomattavasti Britanniaa järkevämpi vertailukohta Suomelle.

”Ruotsi on paljon edellä, sillä kilpailu on ollut auki pitkään ja sinne on tullut aika monta uutta toimijaa. Suomi ja Ruotsi ovat muutenkin monella tapaa samankaltaisia. Britannia, jossa yksityistettiin myös rataverkko 1990-luvun alkupuolella, on vertailukohtana vähän toisesta maailmasta.”

raideliikenne  junat  yksityistäminen 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri