Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Analyysi

Osallistava sosiaaliturva palaa - pitääkö tukien eteen tehdä töitä?

United States Library of Congress / Wikimedia Commons

Idean isä, Richard Nixon
Idean isä. Yhdysvaltain republikaanipresidentti Richard Nixon toi vuonna 1969 julkisuuteen uuden muotisanan: workfare tarkoittaa, että sosiaalitukien eteen on tehtävä töitä. Ilmiö on levinnyt ympäri maailmaa. United States Library of Congress / Wikimedia Commons

Idean isä. Yhdysvaltain republikaanipresidentti Richard Nixon toi vuonna 1969 julkisuuteen uuden muotisanan: workfare tarkoittaa, että sosiaalitukien eteen on tehtävä töitä. Ilmiö on levinnyt ympäri maailmaa.

27.5.2015 20.07

Kati Pietarinen

Tänään julkaistussa strategisessa hallitusohjelmassa hallitus lupaa luoda osallistavan sosiaaliturvamallin. Viime vuonna silloinen kokoomuksen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko asetti Rauman sosiaalijohtaja Antti Parpon kirjoittamasta paperista innostuttuaan työryhmän selvittämään aihetta, mutta lainsäädäntömuutoksiin sen työ ei ehtinyt johtaa. Osallistavan sosiaaliturvan keskusidea oli, että työttömien on ahkeroitava saamiensa tukien eteen.

Osallistavan tai vastikkeellisen sosiaaliturvamallin taustalla on 1970-luvun Yhdysvalloista levinnyt workfare-ajattelu, jossa sosiaalitukien saajat pannaan töihin tukia vastaan ja kieltäytyminen työstä johtaa viimesijaisen sosiaalituen leikkaamiseen. Sanat work, eli työ ja welfare eli sosiaalituki yhdistävä käsite workfare on peräisin Yhdysvaltain entiseltä presidentiltä Richard Nixonilta. Viimeisen 20 vuoden aikana workfare-innostus on levinnyt Yhdysvalloista ainakin Kanadaan, Australiaan, Israeliin, Saksaan ja Unkariin. Vastaava malli oli Suomessa käytössä vuoteen 1971: työttömien työvelvoite tunnettiin arkisesti lapiolinjana.

Hallitusohjelmassa vaikutetaan kuitenkin viittaavan erityyppiseen malliin: sen mukaan mallin tavoitteena on ”palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä irtisanotun työntekijän parempi tukeminen heti työttömyyden kohdatessa.” Koska tekstissä mainitaan myös palkka, on oletettavaa, että osallistavalla sosiaaliturvalla ei tarkoiteta työttömien velvoittamista työhön pelkkiä tukia vastaan.

Sellaista saattaa kuitenkin olla luvassa muulla nimellä. Hallitusohjelmassa luvataan uudistaa työttömyysturvaa tiukalla tahdilla: selkeämpi esitys luvataan antaa lokakuun puolivälissä, kun vuoropuhelut työelämän osapuolten kanssa on käyty.

Uudistukseen liittyy velvoite osallistua niin sanottuihin aktivointitoimenpiteisiin. Myös nykylainsäädännön mukaan työtön voidaan velvoittaa karenssin ja tuen leikkaamisen uhalla osallistumaan niin sanottuihin työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin, eli esimerkiksi kursseille tai työkokeiluun. Erilaisiin aktivointitoimiin osallistui huhtikuussa 129 000 ihmistä, yli kolmasosa työttömistä.

Mikä sitten muuttuisi? Kyse saattaa olla siitä, että laajennetaan sitä joukkoa, joka voidaan velvoittaa osallistua niin sanottuun kuntouttavaan työtoimintaan. Nykyään vain pitkään – yleensä yli kolme vuotta – työttömänä olleet voidaan pakottaa tukien leikkaamisen uhalla osallistumaan siihen. Esimerkiksi viime lokakuussa siihen osallistui 15 400 suomalaista. Kuntouttava työtoiminta voi käytännössä vastata tavallista työtä, mutta palkan sijaan siitä maksetaan työttömyyskorvauksen päälle yhdeksän euroa päivässä. Lyhyemmän aikaa työttöminä olleita tai ansiosidonnaisella olevia ei nykyään velvoiteta osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan, eivätkä toimet muutenkaan käytännössä ulotu kaikkiin työttömiin.  

Todellista työllistymistä kuntouttava työtoiminta ei edistä: kuntouttavasta työtoiminnasta vuonna 2010 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain yksi prosentti pääkaupunkiseudulla kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista työllistyi jakson jälkeen avoimille markkinoille.

Hallitusohjelman mukaan myös työn vastaanottovelvoitteet tiukkenevat. Työttömyysturvalaissa listataan ne poikkeukset, joiden perusteella työtön voi kieltäytyä tarjotusta työstä ilman, että siitä rangaistaan. Näitä ovat esimerkiksi työpaikan etäisyys, työhön liittyvä ilmeinen väkivalllan uhka, työssä vaadittavat epäsiveelliset työtehtävät, työstä aiheutuva haitta terveydelle tai se, että työ on uskonnon tai omantunnon vastainen. Ensimmäisen kolmen työttömyyskuukauden aikana pätee myös ammattisuoja, eli oikeus kieltäytyä koulutusta tai työkokemusta vastaamattomasta työstä. Todennäköistä on, että työn vastaanottovelvoitteiden tiukkeneminen merkitsee joko ammattitaitosuojan kaventamista tai poistoa.  Kirjaus saattaa merkitä myös sitä, että töitä on vastaisuudessa otettava vastaan entistä kauempaa kotoa: nyt töitä on otettava vastaan, jos päivittäinen työmatka on enintään kolme tuntia.

sosiaalipolitiikka  työttömyysturva  työttömyys 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri