Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

iStock

Vähemmän aikaa yhdessä. Perhevapaauudistuksella olisi voitu lisätä isien mahdollisuutta viettää aikaa lastensa kanssa.iStock

Vähemmän aikaa yhdessä. Perhevapaauudistuksella olisi voitu lisätä isien mahdollisuutta viettää aikaa lastensa kanssa.

Analyysi

Perhevapaauudistus kaatui, koska tasa-arvo ei saa maksaa

9.2.2018 17.52

Jenni Leukumaavaara

Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Halmeenpää sanoo vihreiden olevan pettyneitä perhevapaauudistuksen kaatumiseen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) kertoi perjantaina iltapäivällä Helsingin Sanomille, että onnistunut uudistus olisi vaatinut lisärahaa. Sellaista budjetista ei kuitenkaan löytynyt, joten uudistustyötä johtanut Saarikko päätti kaataa koko hankkeen.

”Ollaan toki pettyneitä. Tästä nyt ollaan koko hallituskauden alku varovasti lupailtu. Sitten tuli ministeri Saarikolta tomera aloitus ministeripestin aluksi, mutta tässä on tulos. Melkoinen pettymys. Ei tasaisempaa vanhempainvapaiden jakoa, ei enempää joustoa, ei edistystä naisten tasa-arvon edistämiseen”, Halmeenpää sanoo Vihreälle Langalle.

Halmeenpää ihmettelee hallituksen vaikeuksia suunnitella uudistuksiaan niin, että niihin varattaisiin jo suunnitteluvaiheessa tarpeeksi rahaa. 

”Kummallisen vaikea siellä tuntuu olevan suunnitella uudistuksia niin, että alusta saakka otettaisiin tavoitteeksi myös budjetin puolella. Saarikko vetoaa nyt siihen, että perhevapaat eivät olleet alun perin hallitusneuvotteluissa mukana.”

Saarikko sanoo HS:n haastattelussa, että työmarkkinajärjestöt eivät olleet valmiita rahoittamaan työtulovakuutusta nykyistä enempää. Työtulovakuutusta käytetään ansioihin sidottujen perhevapaiden rahoittamiseen.

Varhaiskasvatuksen lisämenot olisivat yhdessä muun muassa veromenetysten kanssa tarkoittaneet noin sadan miljoonan euron lisäkuluja julkiselle taloudelle, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Julkinen paine nosti perhevapaat viime syksyn budjettiriiheen. Alkuperäisessä hallitusohjelmassa ne eivät olleet, vaikka uudistamisen tarve on ollut tiedossa jo kauan.


Kokoomus on tuohtunut keskustan päätöksestä. Halmeenpää arveleekin, että nimenomaan keskustan ryhmässä ei lopulta löytynyt rohkeutta ja valmiutta jakaa vanhempien hoitovapaita tasaisemmin.

Halmeenpään mielestä perhevapaan uudistusnihkeys kielii samanlaisista hallituspuolueiden välisistä asenne- ja arvoeroista kuin sote- ja maakuntauudistuksessakin.

Perhevapaauudistuksen työryhmää veti ministeritrio: perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko (kesk), sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (siniset) sekä opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok). Nyt ainakin Grahn-Laasonen on jo vaatinut uudistuksen jatkamista trion eli Sipilän, Orpon ja Terhon voimin. Sinisille uudistus tosin ei missään vaiheessa kovin tärkeältä tuntunutkaan.

Hallituspuolueilla on ollut erimielisyyttä esimerkiksi kotihoidontuen pituudesta. Kokoomus olisi halunnut lyhentää sitä, keskustalle ja sinisille se olisi ollut tiukka paikka. 

Koska lisärahaa ei ollut luvassa, isien pitempi kiintiö olisi pitänyt rahoittaa lyhentämällä äitien perhevapaakiintiötä ja vapaasti valittavaa kiintiötä. Keskustalla loppui usko siihen, että äidit olisivat työllistyneet nykyistä paremmin ja että isät olisivat käyttäneet kiintiöitään tarpeeksi.

Uudistuksen läpivientiä saattoi perhepuolue keskustalla vaikeuttaa myös eduskuntavaalien läheisyys. Jos päätökset olisivat tulleet voimaan vuoden 2019 alusta, vaaleihin olisi ollut vain neljä kuukautta.

Perhevapaiden uudistukseen liittyy myös varhaiskasvatus, josta hallitus on leikannut esimerkiksi rajaamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvattamalla päiväkotiryhmien kokoa. Jo tehtyjä päätöksiä olisi siis todennäköisesti jouduttu avaamaan.

Varhaiskasvatusleikkaukset eivät tosin alkujaankaan tuoneet niin paljon säästöjä kuin hallitus oli räknännyt, koska monet kunnat kieltäytyivät tottelemasta.


Syksyllä epäselväksi jäi, kuinka paljon uudistus saa maksaa vai saako se maksaa mitään. Lopulta halukkuutta lisäkustannuksiin ei löytynyt.

Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen tutkijatohtori, tasa-arvopolitiikan taloudellistumista tutkiva Anna Elomäki sanoo, että on ongelmallista, että tasa-arvo ei saa maksaa mitään.

Elomäen mukaan vastahankaisuus uudistukseen ei sinänsä ole yllättänyt, mutta sen läpimenoa olisi luullut vauhdittavan se, että nykyään uudistus esitetään nimenomaan talouden ja työllisyyden näkökökulmasta tärkeänä asiana – ei vain tasa-arvo- tai perhepoliittisena kysymyksenä. Näin esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitosta tuli jarruna toimimisen sijaan uudistuksen kannattaja.

”Talousargumentit eivät riittäneet viemään uudistusta maaliin. Ne eivät tuoneet rahaa uudistuksen toteuttamiseen eivätkä vakuuttaneet arvokonservatiiveja kotihoidontuen ongelmallisuudesta”, Elomäki arvioi Vihreälle Langalle.

Uudistukselle asetetut reunaehdot johtivat siihen, että uudistus jäi konservatiivisten arvojen ja tiukan talouslinjan puristukseen: yhtäältä se ei saisi maksaa mitään, toisaalta hallituksella ei ollut valmiutta vähentää äitien kiintiöitä isien hyväksi. 

Uudistuksessa oli toiveita saada perhevapaisiin joustoa myös niin, että vapaata saisi siirtää myös muulle kuin juridiselle vanhemmalle. Esimerkiksi isovanhemmat, sateenkaariperheet ja muut harvinaisemmat perhemuodot olisivat voineet jakaa hoitovastuuta nykyistä monipuolisemmin.

Myös osa-aikatyön helpottamiseen perhevapailla olisi ollut mahdollista vaikuttaa. Nyt ne jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi.

perhevapaat  politiikka  työllisyys  tasa-arvo 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.