Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Lasse Leipola

Kuvituskuva Ylen gallupista
Lasse Leipola
Analyysi

Puheenjohtaja-gallup on helppo uutinen, muttei kerro juuri mitään

5.6.2017 16.27

Sammeli Heikkinen

Mielipidetiedustelut ovat riittävän varakkaiden tiedotusvälineiden arkiherkkua. Rahalla saa tutkimuslaitokselta paketin melkein valmista uutismateriaalia.

Paitsi nyt, kun pitäisi ennakoida miten perussuomalaisten ja vihreiden puheenjohtajavaaleissa käy. Perusmallinen gallup sopii jäsenvaalina käytävän puheenjohtajakisan ennakointiin huonosti.

Mielipidetiedustelijalle suurin ongelma on se, että puheenjohtajista äänestävät puolueiden jäsenet. Puolueen jäsenyys – poliittista vakaumusta kuvaava tieto – on henkilötietolain mukaan arkaluontoinen tieto.

Tutkimuslaitoksilla ei ole keinoa saada tietoa siitä, ketkä ovat tietyn puolueen jäseniä. Näin on myös mahdotonta kerätä jäsenistöstä edustava otos gallupia varten.


Tätä perusongelmaa ei ole saatu ratkaistua. Tänään maanantaina Uutissuomalaisen julkaisema Tietoykkösen gallup nojaa perinteiseen tuhannen suomalaisen otokseen. Siitä uutiseksi on poimittu vihreiden kannattajien kanta.

Tietoykkönen ei kerro, kuinka suuri joukko tuhannesta vastaajasta on vihreiden kannattajia. Kun kaikista vastaajista 63 prosenttia ei osannut kantaansa sanoa ja muidenkin puolueiden kannattajilta mielipiteitä on löytynyt, lienee turvallista olettaa ettei vihreiden kannattajia ole vastaajista ainakaan paljon kahtasataa enempää.

Otos on siis varsin pieni, mutta se ei ole varsinainen ongelma. Ongelma on se, ettei tutkimuslaitoksella, Uutissuomalaisella tai kenelläkään muulla ole mitään tietoa siitä, onko kyselyyn vastanneiden vihreiden kannattajien mielipiteellä mitään merkitystä.


Vihreiden puheenjohtajasta äänestävät puolueen jäsenet, eivät sen kannattajat. Kuntavaaleissa kannattajia – eli vihreitä äänestäneitä – oli noin 300 000. Jäseniä taas on alle 9 000. Karkeasti joka kolmaskymmenes kannattaja on puolueen jäsen.

Laskennallisesti kahden sadan puolueen kannattajan joukossa olisi siis kuusi tai seitsemän puolueen jäsentä, joiden mielipiteellä on asiassa merkitystä. Äänioikeutetuista vihreiden jäseniä on noin joka viidessasadas. Näin laskien satunnaisesti äänioikeutettujen joukosta kauhaistuun tuhannen ihmisen joukkoon sattuisi pari vihreiden jäsentä.

Samat heikkoudet koskevat Taloustutkimuksen Ylelle tekemää paneelikyselyä, johon vastasi 272 vihreiden kannattajaa – ei siis jäsentä.

Kyselyistä ei siis saada tietoa siitä, miten vahvoilla vihreiden puheenjohtajakisan ehdokkaat ovat jäsenäänestyksessä.

Niistä saadaan jonkinlainen kuva siitä, kenestä vihreiden kannattajat toivovat puheenjohtajaa. Pienen otoksen vuoksi kuva on kuitenkin kovin hatara.

Tästä kertoo se, että Tietoykkösen ja Taloustutkimuksen tulokset eroavat rajusti toisistaan. Tietoykkönen saa Emma Karin selväksi ykköseksi 28 prosentin kannatuksella, Touko Aalto yltää vain 15:een prosenttiin. Taloustutkimuksella Kari ja Aalto taas ovat tasoissa 25 prosentissa.

Molemmissa kyselyissä suuri osa vihreiden kannattajista ei osaa nimetä suosikkiaan, Taloustutkimuksella epävarmoja on 30 prosenttia ja Tietoykkösellä 42 prosenttia.


Ainoa vihreiden jäsenille tehty laajempi kysely on Lännen median toukokuun lopulla tekemä. Siihen vastasi 259 "vihreää vaikuttajaa". Kyselyn kiinnostavuutta lisää se, että se toteutettiin puheenjohtajavaalissa käytettävällä siirtoäänivaalitavalla.

Lännen median kyselyvaali ratkesi viidennellä kierroksella, kun kolmanneksi jäänyt Krista Mikkonen putosi ja Aalto löi Karin prosentein 59–41.

Kyselyn ongelma on pieni otos, joka voi olla varsin vinoutunutkin. Se kuitenkin on ainoa kysely, joka antaa jonkinlaisen kuvan siitä, miten vihreät äänestävät puheenjohtajavaalissa.

Kysely vahvistaa käsitystä siitä, että Kari ja Aalto ovat kisassa kärkisijoilla. Haastajat eivät kuitenkaan ole – kenties siirtoäänivaalitavan vuoksi – niin kaukana kuin kannattajakyselyiden tuloksista voi päätellä.


Vihreiden puheenjohtajakisaa kertaluokkaa hankalampi ennustettava on perussuomalaisten kamppailu.

Seurauksetkin voivat olla rajummat. Lännen media kertoi viikonloppuna suunnitelmasta, jossa puolueen eduskuntaryhmä hajotettaisiin, jotta osa puolueesta voisi jatkaa hallituksessa, vaikka Jussi Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja.

Taloustutkimus otsikoi Suomi tänään -kyselyään markkinoivan tekstinsä railakkaasti "Halla-aho on voittamassa perussuomalaisten puheenjohtajakisan". Ongelma on sama kuin vihreiden puheenjohtajuutta koskevissa kyselyissä. Vastaajat ovat perussuomalaisten kannattajia, eivät välttämättä jäseniä.

Jäsenten kantaa kysely ei siis kerro, etenkään niiden jäsenten, jotka puheenjohtajasta lopulta äänestävät. Perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa kun ovat äänioikeutettuja vain ne puolueen jäsenet, jotka osallistuvat ensi viikonloppuna puoluekokoukseen Jyväskylässä.


Tutkimuslaitokset
tietenkin tekevät kyselyitä, jos tiedotusvälineet niitä tilaavat. Kyselyiden heikkoudet eivät ole estäneet niistä uutisointia. Niitä on myös siteerattu ahkerasti ristiin.

Asiassa vailla päätösvaltaa olevien kannattajien vastauttaminen ja siitä uutisoiminen voi olla vaaleihin liittyvää totunnaistoimintaa, osin myös ennakkojutun suunnittelijoiden ja tekijöiden tuskaa.

Puheenjohtajavaalien tulos on poliittisesti tärkeä ja jotenkin sitä on yritettävä ennakoida. Kansa ei kuitenkaan tällä kertaa vastausta tiedä.

Kahtena seuraavana viikonloppuna tilanne on aidosti auki.




Viite