Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

UNFCCC / Flickr (CC-BY)

Pariisin komitean kokous joulukuussa 2015
Kuka päättää? Vain nopeimmat ratifioijat pääsevät tekemään Marokossa päätöksiä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosta.UNFCCC / Flickr (CC-BY)

Kuka päättää? Vain nopeimmat ratifioijat pääsevät tekemään Marokossa päätöksiä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosta.

Ruotsi peittosi jälleen Suomen – Pariisin sopimuksen jatkosta neuvotellaan pienellä porukalla

21.10.2016 11.51

Lasse Leipola

Suomi osallistuu vain tarkkailijana ensimmäiseen Pariisin ilmastosopimuksen osapuolikokoukseen. Ruotsi ja lähes 80 muuta maata ehti ratifioida sopimuksen ajoissa.

Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat muutaman viikon kuluttua Marokon Marrakechissa ja yksi tärkeimmistä kokouksista on Pariisin ilmastosopimuksen ensimmäinen osapuolikokous.

Harva uskoi, että sopimus olisi ehtinyt voimaan näin nopeasti, mutta EU:n lokakuun alussa tekemä päätös sopimuksen ratifioinnista tarkoitti, että sopimuksen kattavuus nousi voimaantulon edellyttämälle tasolle.


Vaikka EU ratifioi sopimuksen yhtenä unionina, on ratifiointi YK-järjestelmän näkökulmasta voimassa vain niiden maiden osalta, jotka ovat hoitaneet ratifionnin myös kansallisella tasolla. Tähän joukkoon kuuluu kymmenen EU-maata.

Pariisin ilmastosopimuksen ensimmäinen osapuolikokous, eli neuvottelujargonilla CMA1, alkaa 15. marraskuuta. Koska ratifiointia seuraa 30 vuorokauden karenssiaika, ensimmäisen kokouksen osapuolina ovat ne, jotka ennättivät ratifioimaan sopimuksen lokakuun puoliväliin mennessä. 13. lokakuuta ratifioinut Ruotsi siis ehti mukaan, 20. lokakuuta ratifioinut Algeria ei.

Suomessa Pariisin sopimuksen hyväksyminen oli eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina ja näillä näkyminen hyväksyminen kaikkine muodollisuuksineen saadaan hoidettua CMA1:n alkuun mennessä. Se tarkoittaa, että Suomi pääsee kokoukseen mukaan tarkkailijana, jolla on puheoikeus ilman oikeutta osallistua päätöksentekoon.


Kyseessä on lähinnä muodollinen, mutta yhtä kaikki kiusallinen seikka. EU neuvottelee perinteisesti yhtenä rintamana ja Suomi on muodostamassa EU:n kantaa täysivaltaisena jäsenvaltiona kuten aina.

Toisekseen CMA1 jäänee seremonialliseksi. Kokous avataan todennäköisesti juhlallisuuksien ajaksi, minkä jälkeen se keskeytetään odottamaan, että osanottajajoukko saadaan kattavammaksi. Allekirjoittaneita maita on 191, mutta niistä vain 83 on ehtinyt ratifioimaan sopimuksen. Yli sadalla maalla prosessi on vielä kesken.

”Ei ole tarkoituksenmukaista lähteä viemään Pariisin sopimuksen toimeenpanoa eteenpäin vain tällä joukolla”, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoi tänään perjantaina järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa.

Hänen mukaansa varsinaisten päätösten tekeminen on epätodennäköistä myös siksi, että sopimus tuli voimaan niin nopeasti, ettei tekninen valmistelu ole ehtinyt riittävän pitkälle.

Honkatukia ei muutenkaan pidä tilannetta mitenkään nolostuttavana vaan muistuttaa, että Suomi ja muut EU-maat ovat todella pitkällä sopimuksen käytännön toimeenpanossa.

”Monessa muussa maassa tilanne on se, että ratifiointi on hoidettu ja nyt pohditaan, mitä sen eteen pitäisi tehdä.”

ilmastoneuvottelut 




Viite