Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Lasse Leipola

Eduskuntatalo remontissa
Suomi kuntoon. Eduskuntatalon lisäksi Suomessa pitäisi Sipilän hallituksen kaudella remontoida energiantuotanto.Lasse Leipola

Suomi kuntoon. Eduskuntatalon lisäksi Suomessa pitäisi Sipilän hallituksen kaudella remontoida energiantuotanto.

Analyysi

Sipilä ei kysy energiaremontista

28.4.2015 17.19

Lasse Leipola

”Energiaremontilla voimme torjua ilmastonmuutosta ja edistää kotimaista työtä sekä yrittäjyyttä.”

Näin vakuuttaa tänään tiistaina hallitustunnustelijaksi valittu keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Energiaremontti 2015 -kampanjan sivuilla. Tuleva pääministeri antoi vaalien alla tukensa kampanjalle, jonka tavoitteena on aloittaa välittömästi siirtymä kestävään ja uusiutuvaan energiaan.

Tavoite, johon tänään muille puolueille kysymyspatterinsa toimittanut Sipilä monien muiden vaikuttajien tavoin on sitoutunut, on käytännön tasolla kirjattu siten, että kivihiilen käyttö lopetetaan 2025 mennessä ja muiden fossiilisten polttoaineiden, eli öljyn ja maakaasun käyttö, sähkön ja lämmöntuotannossa vuoteen 2035 mennessä. Kaikesta uusiutumattomasta energiasta, kuten fossiilisista liikennepolttoaineista ja turpeesta, luovuttaisiin 2050 mennessä. Ydinvoimasta luopuminen on rajattu koskemaan tulevia hankkeita, sillä kampanjassa korostetaan, että myönnettyihin lupiin ei haeta muutoksia.

Energiaremontin peräänkuuluttama välittömästi käynnistettävä muutos ei kuitenkaan kovin selvästi näy kysymyksissä, joihin annettavien vastauksien pohjalta Sipilän on määrä koota hallituksensa. Viidestätoista kysymyksestä kaksi kyllä liittyy jollain tavalla aiheeseen, mutta kummassakaan ei mainita suoraan uusiutuvan energian edistämistä tai energiaremonttia. Kysymykseen numero 11 on niputettu yhteen biotalous, kiertotalous, kestävä kehitys ja kotimainen ruokatuotanto, mutta lavea muotoilu antaa vastaajalle mahdollisuuden valita haluamansa rajaus. Biotaloudesta puhuminen korostaa odotetusti sitä, että keskustalle uusiutuva energia on tuulen ja auringon sijaan ensisijaisesti puuta tai muuta maasta nousevaa.

Kysymys 12 on erityisen kiinnostava, vaikkei sekään liity suoraan uusiutuvaan energiaan. Siinä kysytään valmiutta sitoutua kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaan tekstimuotoiluun. Ehdotettu katkelma puhuu kattavasta ja kunnianhimoisesta sopimuksesta, mutta on sen suhteen melko epämääräinen. Konkreettisesti vaaditaan ainoastaan, että sopimuksen on pienennettävä hiilivuotoriskiä ja luotava markkinoita uusiutuvalle energialle. Hyviä tavoitteita sinänsä, mutta sopimuksen kunnianhimoa olisi voinut konkretisoida esimerkiksi esittämällä neuvotteluiden etenemisestä riippuvaa korotusvaraa EU:n päästövähennyssitoumukseen.

Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen loppuun on hieman oudosti lisätty maininta kotimaisista ilmastotavoitteista sekä uusiutuvien polttonesteiden aseman vahvistamisesta. Se, ettei puhuta liikennepäästöjen vähentämisestä uudella teknologialla, sulkee pois sähköautot ja polttokennoteknologian ja korostaa siten keskustan biomassakeskeistä näkemystä uusiutuvasta energiasta. Varsinaisesti outoa on se, ettei tämän liitteen toinen kappale oikeastaan liity kysyttävään asiaan eli kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Näyttää melkein siltä, että Sipilän esikunnassa on copy-pastettu hallitusohjelmaluonnoksesta muutama rivi liikaa.

Se, ettei uusiutuvaa energiaa mainita kysymyksissä on hieman yllättävää, sillä keskusta on ajanut uusiutuvaa energiaa paitsi Sipilän henkilökohtaisella tuella Energiaremontti-kampanjalle myös koko puolueen yhteisessä vaaliohjelmassa ja hallitusohjelmatavoitteissa.

”Ilmastonmuutos on pysäytettävä. Kaikkien maiden on yhdessä asetettava raamit ja pelisäännöt päästöille ja ilmastoponnisteluille. Suomessa tulee lopettaa kivihiilen käyttö ja vähentää fossiilisen öljyn käyttöä kolmannekseen 2030-luvulle mennessä. Hiiletön Helsinki 2025 –hanke on käynnistettävä. Uusiutuvan käyttöä lisätään verotuksen painopistettä muuttamalla ja normitusta helpottamalla”, eduskuntavaaliohjelman "kakkarassa" sanotaan.

Keskustan hallitusohjelmaan esittämät viisi tavoitetta Suomelle sisältää joukon niin sanottuja kärkihankkeita. Näistä kaksi liittyy suoraan Energiaremontti-kampanjaan: keskustan energialinjausten toteuttaminen sekä jo edellä mainittu Hiiletön Helsinki 2025 -hanke.

Hiiletön Helsinki 2025 -hanke kuulostaa toki hyvältä, mutta hallituksen toimivalta on asiassa rajallinen: Helsingin energiaratkaisut ovat ensisijaisesti Helsingin omia asioita, joskin hallitus voi politiikallaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka houkutteleva vaihtoehto kivihiilen polttaminen on tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Jatketaanko esimerkiksi nykyisen hallituksen päästökaupan korjauksia jarruttelevalla linjalla?

Keskustan viime vuonna hyväkysymät energialinjaukset ovat toki pitkälti linjassa Energiaremontin tavoitteiden kanssa: uusiutuvan energian osuuden tuplaaminen, hiilenkäytön lopettaminen ja öljynkäytön selkeä vähentäminen. Tosin energialinjauksissa ollaan varsin vaitonaisia turpeen suhteen. Energiaremontin tavoitteiden kanssa yhteensopimaton turpeen energiakäyttö pysyy keskustan visiossa ainakin grafiikan perusteella nykyisellä tasolla seuraavat 20 vuotta.

Se, ettei energiaremontista suoraan kysytä, ei tietenkään tarkoita, etteikö siihen liittyen voisi vastata. Esimerkiksi valtiontalouden sopeutukseen ja työpaikkojen luomiseen liittyviin kysymyksiin olisi tarjolla paljon uusiutuvaa energiaa edistäviä vastausvaihtoehtoja. Eli sen sijaan, että Sipilä ajaisi tukemaansa Energiaremonttia, hän heittää pallon muille puolueille ja katsoo tuleeko mitään takaisin.

hallitusneuvottelut  hallitusohjelma  keskusta 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.