Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Vaasan yliopisto

Ari Salminen ja Olli-Pekka Viinamäki
Korruptio esiin! Vaasan yliopiston Ari Salminen ja Olli-Pekka Viinamäki kysyivät suomalaisilta piilokorruptiosta.Vaasan yliopisto

Korruptio esiin! Vaasan yliopiston Ari Salminen ja Olli-Pekka Viinamäki kysyivät suomalaisilta piilokorruptiosta.

Suomalainen korruptio kätkeytyy verkostoihin

4.5.2017 7.29

Vesa Sisättö

Suomen maine lähes korruptiovapaana maana perustuu siihen, että suora lahjominen ja muu avoin ja lakia rikkova korruptio on meillä harvinaista. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Kansalaiset kokevat että yhteiskunnassa esiintyy salailua, sukulaisten suosintaa ja epätervettä vastavuoroisuutta. Monet näistä kokemuksista liittyvät pienten piirien hyvä veli -verkostoihin. Ilmiötä kutsutaan piilokorruptioksi.

Vaasan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa pyydettiin kansalaisilta kertomuksia korruptiosta.

”Kansalaiset lähettivät meille satoja kertomuksia, henkilökohtaisia kokemuksia ja arvioita piilokorruptiosta”, kertoo tiedotteessa emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta.

Hän johtaa Piilokorruption anatomia Suomessa -tutkimushanketta.


Kansalaiset kertoivat korruptiotarinoita etenkin julkiselta sektorilta, mutta se voi johtua myös siitä, että esimerkiksi kunnan palveluiden kanssa ollaan paljon tekemisissä.

Kansalaisten kertomuksista eniten (20%) liittyi vallan väärinkäyttöön. Toiseksi tärkein ryhmä oli hyvä veli -verkostoihin liittyneet kertomukset (16%). Tutkimuksessa ei kuitenkaan otettu kantaa siihen, kuinka yleistä tai laajaa piilokorruptio on Suomessa.

Tutkimus toi kuitenkin hyvin esiin, millaista piilokorruptio on. Se ei useinkaan riko lakia eikä määräyksiä, mutta näitä tulkitaan väljästi ja pykäliä venytetään. Tällöin lain kirjain voi säilyä, mutta lain henki tai lainsäätäjän tahto eivät toteudu.

Piilokorruptio liikkuu harmaalla vyöhykkeellä lain ja laittomuuden sekä eettisen ja epäeettisen rajalla.


Kansalaisen kannalta tilanne on huono. Monesti on hyvin vaikea osoittaa väärinkäytöksiä tai hyvä veli -verkostojen toimintaa.

”Kansalaisen taholta on myös mahdotonta perustella, miksi esimerkiksi viranomaisen pitäisi tehdä uusi päätös tai pyörtää jo tehty ratkaisu. Päätöksen kohteella ei ole kunnollisia mahdollisuuksia osoittaa virhettä toimintatavassa tai päätöksen lopputuloksessa”, tutkijat kirjoittavat raportissaan.

Kansalaisten kertomuksissa korostui pettymys prosessiin. Niissä on kyse pienen ihmisen taistelusta instituutioita vastaan.

”Voimattomuuden tunne tai turhautuminen ruokkivat kansalaisen epäilyjä piilokorruptiosta, oli se sitten totta tai ei”, tutkijat kirjoittavat.


Vaasan yliopiston tutkimuksen tulokset käyvät hyvin yhteen Vihreän Langan vuoden 2012 kuntavaalien alla tekemästä piilokorruptiotutkimuksesta. Lanka lähetti piilokorruptiota koskevan kyselyn yli 7500 kunnanvaltuutetulle. Näistä yli 1000 vastasi kyselyyn.

Langan kyselyssä yli 30 prosenttia kunnanvaltuutetuista kertoi hyvä veli -verkostojen vaikuttavan kotikuntansa päätöksentekoon. Langan tutkimuksessa tuli ilmi samanlainen pieni vastaan suuri -asetelmasta kumpuava turhautuminen.

Piilokorruptiosta kertoivat etenkin pienten ryhmien valtuutetut: perussuomalaiset, sitoutumattomat, vihreät ja vasemmistoliittolaiset. Keskustan ja kokoomuksen valtuutetuista hyvä veli -verkostojen vallankäyttöön uskoi vain viidennes, demareista kolmannes.

Monissa kunnissa ehdoton enemmistö on yhdellä tai kahdella suurista kuntapuolueista. Pienillä voi olla hyvin vaikea saada ääntään kuuluviin.




Viite