Istockphoto

Suomi ei ole ihmisoikeuksien mallimaa

8.1.2015 13.12

Kati Pietarinen

Suomi jättää usein noudattamatta kansainvälisten ihmisoikeustoimijoiden suosituksia. Niin sanotun translain hyydyttäminen on vain tuorein tapaus.

Pääministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan hallitus antaa esityksen translaista vain, jos se pääsee asiasta yksimielisyyteen. Stubb vaikuttaa tyrmänneen lain, sisäministeri Päivi Räsänen (kd) kun on kertonut julkisuudessa vastustavansa sitä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd) alaisuudessa valmisteltu laki ehti käydä syksyn aikana lausuntokierroksella. Sillä haluttiin poistaa lisääntymiskyvyttömyyden ja naimattomuuden vaatimukset juridisen sukupuolen vahvistamisen ehdoista.

Nyt sukupuolen korjanneelta henkilöltä vaaditaan korjatun sukupuolen mukaisia henkilöpapereita varten todistusta siitä, ettei hän pysty lisääntymään. Avioliitossa olevien on erottava.

Stubb perusteli päätöstä sillä, ettei translain uudistus ollut mukana hallitusohjelmassa. Peruspalveluministeri Huovinen painotti Vihreän Langan haastattelussa, että lakiin suunnitellut muutokset perustuvat kesken hallituskauden vuonna 2012 tulleeseen Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Nils Muižnieksin huomautukseen.

Suomi jättää usein noudattamatta kansainvälisten ihmisoikeustoimijoiden suosituksia, Tampereen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen kertoo.

Rautaisen mukaan suomalaiset kuvittelevat Suomen mallioppilaaksi ihmisoikeusasioissa, vaikka muuhun Länsi-Eurooppaan verrattuna Suomi vastaa ihmisoikeustoimijoiden kritiikkiin hitaasti.

”Meillä on usein heikkoihin tai haavoittuviin ryhmiin, kuten vankeihin, mielenterveyspotilaisiin ja vanhuksiin kohdistuvia ongelmia, joille ei tehdä mitään, vaikka tiedämme miten ne voisi korjata. Tartumme toimeen vasta kun on aivan pakko: kun esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa asiasta tuomion”, Rautiainen sanoo.

Kahden raporteissa esitetyn ikuisuusvaatimuksen, ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen hyväksymisen sekä YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin pitäisi vihdoin tämän hallituskauden lopulla edetä, mutta monia ongelmia on vielä jäljellä.

”Suomalaiset tykkäävät korostaa, että Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun pesti syntyi Martti Ahtisaaren Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle vuonna 1996 pitämän puheen jälkimainingeissa. Valtuutetulla on poliittinen mandaatti nostaa esille ihmisoikeuksia”, Rautainen kertoo.

Silti valtuutetun Suomelle antamat suositukset – esimerkiksi turvakotien määrän kasvattamisesta ja muidenkin kuin Jehovan todistajien oikeudesta kieltäytyä vakaumuksen perusteella asepalveluksesta – ovat jääneet toteutumatta.

Muižnieksin translakiin liittyvä kritiikki ei tullut hallitukselle yllätyksenä kesken kauden: aiheen toi esille jo hänen edeltäjänsä vuonna 2009. Translain muutoksen jättäminen pois hallitusohjelmasta oli poliittinen valinta, Rautiainen painottaa.

”Lisääntymiskyvyttömyysvaatimusta ovat kritisoineet myös YK:n kidutuksen vastainen erityisraportoija, naisten syrjinnän poistamista koskevaa sopimusta tulkitseva komitea ja Euroopan neuvoston ministerikomitea.”

Mitä tällaisten toimijoiden kritiikki käytännössä merkitsee?

”Suositusten noudattamatta jättämisellä ei ole valtiolle varsinaisia seurauksia.”

ihmisoikeudet 

Tweet