Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Suuri antioksidanttihuijaus? Pelastus ei löydy pilleristä

21.1.2017 5.25

Vesa Sisättö

"Antioksidantit ehkäisevät reumaa, eturauhassyöpää, alzheimerin tautia, vanhenemista ja puhdistavat elimistöä..."

Antioksidanttien hyödyllisyydestä kertovia, tämänkaltaisia väittämiä ei ole vaikea löytää netistä ja terveyslehdistä. Myydäänpä antioksidanttivalmisteita myös voimaperäisillä tv-mainoskampanjoilla.

Mainoksilla väittämillä pyritään yleensä myymään ajatusta siitä, että antioksidantit voi napata helposti pilleri- tai kapselimuodossa ja auttaa näin kehoa taistelemaan esimerkiksi ikääntymisen vaivoja vastaan.

Todellisuus ei valitettavasti ole näin yksinkertainen.


Antioksidantit todellakin ovat osa elimistön omaa terveydenhuoltojärjestelmää. Antioksidantit tekevät vaarattomaksi epävakaita yhdisteitä, vapaita radikaaleja, joita syntyy elimistössä aineenvaihdunnan yhteydessä tai ympäristön vaikutuksesta.

Vapailla radikaaleilla arvellaan olevan yhteyttä sydän- ja verisuonitautien ja syövän syntyyn sekä kehon vanhenemiseen. Kemiallisesti epävaikaina ne hajottavat elimistön molekyylejä, esimerkiksi tuman DNA:ta.

Antioksidantit estävät tätä tuhotyötä. Elimistö valmistaa itse antioksidantteja, mutta niitä saa myös ravinnosta. Antioksidantteina toimivia yhdisteitä on jopa 8 000. Niistä tunnetuimpia ja tärkeimpiä ovat C- ja E-vitamiinit, betakaroteeni ja seleeni.


Kun antioksidanttien osuus vapaiden radikaalien torjumisessa alkoi selvitä 1990-luvulla, tutkijat arvelivat löytäneensä ikuisen terveyden lähteen. Syömällä antioksidantteja voisimme ehkäistä vakavia tauteja, hidastaa sairauksien etenemistä ja jopa vanhenemista.

"Hienoa jos näin olisi", kommentoi tutkimuspäällikkö Iris Erlund Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

”Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet ettei yksittäisten antioksidanttien nauttiminen suurina annoksina ole järkevää, koska ne eivät muuta elimistön biokemiaa toivottuun suuntaan. Toki niiden riittävä saanti on tärkeää, olihan esimerkiksi C-vitamiinin puutoksen aiheuttama keripukkikin ennen tavallinen Suomessa."

Tutkijoiden pilleri-innostus laimeni vähitellen. Kävi ilmi että antioksidanttien ja vapaiden radikaalien peli elimistössä ei ollut ihan niin yksinkertaista kuin aluksi ajateltiin. Jotkut antioksidantit tuntuvat auttavan joissakin sairauksissa, mutta toisissa ne saattavat olla jopa vahingollisia.

Antioksidanttien eri yhdistelmät toimivat nekin eri tavoin, eivätkä aineet ole keskenään vaihdettavia. Yhden antioksidantin väitettyä positiivista vaikutusta ei voi saada ottamalla jotain toista antioksidanttia. Monessa tapauksessa kemiallisesti antioksidanttina toimivalla aineella ei myöskään ollut kerrassaan mitään vaikutusta ihmisen terveyteen.

Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua.


Mutkia oikaisevista
tiedeuutisista päästiin pian terveyslehtien artikkeleihin, joissa suitsutettiin uusia ihmeaineita. Ravintolisä- ja luontaistuotekauppiaat heräsivät nopeasti. Erilaiset antioksidanttipillerit ja paljon antioksidantteja sisältävät luontaistuotteet ja ruokavalmisteet alkoivat myydä kuin häkä.

Viime vuosina antioksidantit ovat yhdistyneet muodikkaisiin superfoodeihin. Monesti superfoodit ovat eksoottisia marjoja tai siemeniä, joita rahdataan meille toiselta puolelta maapalloa, vaikka ainakin antioksidanttien suhteen kotimaiset marjat ovat aivan yhtä hyviä. Superfood-sana sinänsä on pelkkä mainossana, mitään virallista määritelmää sille ei ole.

Antioksidantista on itsestäänkin tullut hyvä myyntisana – sen kun laittaa ravintolisätuotteen mainokseen, tuotteella on terveyttä edistävä tuntu. Monilla antioksidanteilla toki onkin todettuja terveysvaikutuksia ja niitä koskevia EU:n sallimia terveysväittämiä saa käyttää markkinoinnissa, jos tuotteessa on mainittua ainetta EU-sääntöjen mukainen määrä.


Markkinoijat ovat ovelia: tuotteessa saattaa olla useita aineita, joita saa markkinoida terveysväittämillä ja sitten täkynä sellaisia, joita ei saa, mutta joiden tutkimatonta tehoa netin terveyshuuhaa-sivustot toitottavat.
 
Monet nauttivat antioksidanttinsa pillereiden muodossa. Markkinoilla on paljon antioksidanttipillereitä tai kapseleita, joissa on esimerkiksi C- tai E-vitamiinia, usein yhdistettynä moneen muuhun terveyttä edistävään aineosaan.

Ravintolisävalmisteiden markkinoijien ja heitä myötäilevän median antaman antioksidanttikuvan ja tieteellisen tiedon välille on kuitenkin revennyt 1990-luvun jälkeen iso kuilu.

Viimeistään tällä vuosikymmenellä on alkanut vahvistua kokonaiskuva, jonka perusteella antioksidantit eivät ole mikään ihmelääke. Antioksidanttien toiminta kehossa on mutkikasta ja jopa pelätyillä vapailla radikaaleilla on hyödyllisiä tehtäviä. Keho valmistaa vapaita radikaaleja itse osana puolustusjärjestelmäänsä.

Tutkijoilla alkaa olla selvä näkemys siitä, että pilleripurkista ei kenenkään terveen ihmisen tarvitse antioksidanttejaan saada. Antioksidanttipillerit ovat siis tarpeettomia.


"Suurimmat terveyshyödyt saadaan noudattamalla terveellistä ruokavaliota. Kasvisvoittoisesta ruokavaliosta saa sopivassa suhteessa satoja erilaisia antioksidantteja ja muita terveellisiä ainesosia. Terveyshyödyt ovat silloin merkittäviä, tämä asia on väestötutkimuksin osoitettu” Iris Erlund huomauttaa.

Pillereinä nautitut suuret antioksidanttimäärät ovat jossain tutkimuksissa aiheuttaneet haitallisia vaikutuksia. Jo 1990-luvulla jouduttiin keskeyttämään suomalainen syövänehkäisytutkimus, kun kävi ilmi että betakaroteiini lisäsi keuhkosyövän esiintyvyyttä tupakoitsijoilla.

Myöhemmin myös suurten E-vitamiiniannosten on osoitettu pikemminkin lisäävän syöpäriskiä joissakin tapauksissa. Ilmeisesti joissakin tapauksissa antioksidantti auttaa syöpäsolua pärjäämään paremmin, toisissa taas tervettä solua.

Tällaiset negatiiviset tutkimustulokset ovat usein yksittäisiä – mutta niin ovat myös monet tutkimukset joissa saadaan tulokseksi positiivisia vaikutuksia. Silti näiden huterien positiivisten tulosten pohjalta tuodaan markkinoille uusia tuotteita tai markkinoidaan vanhoja. Samalla logiikalla markkinoilta kannattaisi ehkä vetää tuotteita.

Suurin osa kunnollisista tieteellisistä antioksidanttitutkimuksista näyttää kuitenkin, että näillä aineilla ei ravintolisänä ole merkittävää vaikutusta terveyteen.

Antioksidanttipillereillä ei siis voi ehkäistä syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja tai hidastaa vanhenemista. Monipuolisella kasvisruokavaliolla tällaisia vaikutuksia voi saada.




Viite