Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Markku Ulander / Lehtikuva / Eduskunta

eduskunta
kansan valitsemat. Eduskunta-, kunta- ja presidentinvaalien rinnalle tulee maakuntavaalit. Koko vaalijärjestelmän iso muutos näyttää epätodennäköiseltä.Markku Ulander / Lehtikuva / Eduskunta

kansan valitsemat. Eduskunta-, kunta- ja presidentinvaalien rinnalle tulee maakuntavaalit. Koko vaalijärjestelmän iso muutos näyttää epätodennäköiseltä.

Tämä malli Suomeenkin? Listavaaleissa taistelu käydään puolueiden sisällä

14.1.2016 11.40

Annakaisa Suni

Suomessa on viime aikoina väläytelty siirtymistä listavaaliin, jossa puolueet asettavat ehdokkaat järjestykseen ja äänestäjä valitsee vain puolueen. Ruotsin ja Saksan listavaalijärjestelmät siirtävät suuren osan vaalikamppailusta julkisuudesta puolueiden sisälle. Vaalikampanjointi ei silti tule siellä Suomea halvemmaksi.

Sote-uudistuksen mukana tulevat uudet vaalit maakuntien itsehallintoelimiin, ja keskustan Matti Vanhanen ehdottaa, että niissä äänestettäisiin pelkästään puoluetta. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä puolestaan sanoo, että vaalitavan tulisi olla sama kaikissa vaaleissa.

Listavaaleja perustellaan muun muassa sillä, että Suomen nykyisessä ehdokaskeskeisessä vaalijärjestelmässä yksittäisten ehdokkaiden kampanjat tulevat todella kalliiksi. Kolme kansanedustajaa käytti viime eduskuntavaaleissa kampanjointiin yli 100 000 euroa ja suurin osa valituista kymmeniä tuhansia.


Ruotsissa puolueet asettavat ehdokkaat ennalta järjestykseen. Äänestäjällä on vain pieni mahdollisuus muuttaa järjestystä antamalla plus-ääni ehdokkaalle, jonka sijoitusta haluaa parantaa listalla.

Yksittäisten ehdokkaiden vaalibudjeteista ei ole Ruotsissa tietoa, kertoo tutkija Patrik Öhberg Göteborgin yliopistosta. Hän on tutkimuksessaan kysynyt ehdokkaiden kampanjoiden kuluista, mutta harva poliitikko haluaa vastata kysymykseen.

Yksittäiset ehdokkaat eivät toisaalta kampanjoi samalla tavalla kuin Suomessa, sillä vaalikampanjat käydään keskitetysti puolueiden rahoilla ja niissä nostetaan puolueiden päättämiä kärkiehdokkaita. Puolueet ovat myös asettaneet rajoituksia sille, miten paljon rahaa niiden ehdokkaat saavat käyttää omiin kampanjoihinsa. Laki ei sitä rajoita.


Puolueiden
kampanjat ovat Ruotsissa selvästi Suomea kalliimpia. Kun Suomen kallein puoluekampanja viime kevään eduskuntavaaleissa oli sosialidemokraattien 1,5 miljoonan euron panostus, käyttivät Ruotsin sosialidemokraatit kevään 2014 vaaleissa kampanjaansa 7,5 miljoonaa euroa. Myös Ruotsin maltillinen kokoomus käytti vaalikevään aikana reilut 7 miljoonaa euroa. Puolueiden kampanjat ovat siis Ruotsissa suuria ja kalliita, mutta ehdokkaiden kampanjat pieniä.

Suomi voittaa Ruotsin vaalirahoituksen avoimuudessa.

"Ruotsin säännöt ovat puolueiden näkökulmasta hyvät: Ne saavat valtiolta runsaasti tukea, mutta ei ole tarkasti määritelty, miten niiden tulee kertoa muista lähteistä saamastaan tuesta", Öhberg kertoo.


Vaalikamppailu siirtyy Ruotsin mallissa osin toreilta ja netistä puolueiden sisälle. Vaalimenestyksen kannalta tärkeintä on päästä korkealle puolueen listalla.

Poliitikkojen mukaan oikea persoonallisuus on tärkeintä suosion saavuttamiseksi oman puolueen sisällä.


Myös Saksassa
kovin vaalitaistelu käydään puolueiden sisällä, sanoo dosentti Kimmo Elo Turun yliopistosta.

Saksan liittopäivävaaleissa jokaisella äänestäjällä on kaksi ääntä. Ensimmäisellä äänestetään suoraan oman, pienen vaalipiirin henkilöehdokasta. Näillä suorilla henkilövaaleilla valitaan 299 vaalipiiristä jokaisesta yksi edustaja.

Toinen ääni annetaan puolueelle, joka on asettanut osavaltiossa valmiiksi järjestetyn ehdokaslistan. Puolueiden listoilta valitaan vähintään 299 edustajaa. Toisen äänen painoarvo on ensimmäistä suurempi, koska se määrittää puolueiden paikkamäärän liittopäivillä.

"Aiempien vaalien perusteella puolueilla on aika hyvä kuva siitä, kuinka monta ehdokasta on realistinen mahdollisuus saada läpi. Kovinta vääntöä käydään puolueen sisällä listan viimeisistä läpimenopaikoista", Elo sanoo.

Myös Saksassa puhutaan vaalikampanjoiden kalleudesta. Vaalibudjetteja hillitsee kuitenkin se, että yksittäisten ehdokkaiden kampanjat käydään rajatuilla alueilla. Tienvarsimainonta on yleisempää kuin tv-mainokset.

Elon mielestä Saksan vaalijärjestelmä yhdistää hyvin kahden järjestelmän parhaita puolia. Niin sanotusti hukkaan menevien äänten määrä on pieni. Elo kuitenkin epäilee, ettei malli toimisi yhtä hyvin Suomessa, joka on väkiluvultaan paljon pienempi maa.


Suomen puolueiden puoluesihteerit ottavat helmikuun puoliväliin mennessä yhteisesti kantaa vaalijärjestelmän tulevaisuuteen. Vaalijärjestelmän iso muutos näyttää hyvin epätodennäköiseltä. Puolueista sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto kannattavat Ylen mukaan listavaalia, kun taas kokoomus, vihreät, rkp ja kd vastustavat. Keskustan puoluesihteeri ei ota kyselyssä kantaa.

Elon mielestä Suomen vaalijärjestelmässä ei ole suuria ongelmia. Se on osoittautunut vakaaksi, mutta mahdollistanut kuitenkin uusien puolueiden, kuten vihreiden ja perussuomalaisten, nousun. Hukkaääniä ei ole paljon.

Selviä koalitioita tosin on vaikea löytää, mikä vaikeuttaa hallituksen muodostamista. Elo ei kuitenkaan pidä sitä riittävänä syynä muuttaa järjestelmää.

"Vaalijärjestelmissä ei ole yhtä oikeaa tapaa", hän toteaa.

vaalit 




Viite