Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sammeli Heikkinen

Puhdasta vettä? Terrafamen tiedotustilaisuuden vesi oli brändättyä.Sammeli Heikkinen

Puhdasta vettä? Terrafamen tiedotustilaisuuden vesi oli brändättyä.

Analyysi

Terrafamelta ajatus vesiongelmien ratkaisuun - Mutta riittääkö kaivoksen aika?

16.6.2016 16.30

Sammeli Heikkinen

Vesien hallinta on ollut koko Sotkamon kaivoksen ajan sen suurin ongelma. Nyt ongelmaan on löydetty melko lupaavanoloinen ratkaisuehdotus. Sen toteutumisen edessä on toki vielä nippu josseja, joista jotkut hyvinkin suuria.

Kaivosta pyörittävä valtionyhtiö Terrafame ja sitä paimentava erityistehtäväyhtiö Terrafame Group esittelivät ratkaisunsa torstaina.

Paperilla uusi systeemi vaikuttaa hyvältä. Sen pitäisi pudottaa kaivoksen sulfaattipäästöjä vesistöihin. Lisäksi koko uudistus saattaisi myös olla taloudellisesti kannattava, sillä suunnitelmassa sulfaattipitoisten jätevesien sisältämä sulfaatti voitaisiin hyödyntää lannoitteiden raaka-aineena.

Näin uusi vesisysteemi vähentäisi ympäristön kuormitusta ja lihottaisi kaivosyhtiön kassaa.

Jos kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin ei se vielä totta olekaan. Systeemin eri osien toimivuutta on testattu vasta laboratoriossa, mitä myös vesienhallinnan kehityshankkeen projektijohtaja Jani Kiuru Terrafame Groupista moneenkin otteeseen korosti.

Aikaisintaan uusi vesienhallintajärjestelmä voisi tulla käyttöön parin vuoden päästä. Varsinainen pilotointi on alkanut vasta pari viikkoa sitten ja toteuttamiskelpoisuustutkimus voitaisiin tehdä ensi vuoden puolella.

Nykyisiin kaivosalueella makaaviin jätevesimassoihin uudesta järjestelmästä ei myöskään olisi ainakaan suoraa apua.

Suurin kysymysmerkki on kuitenkin se, että vedenhallintajärjestelmän toteuttamiseksi Terrafamen olisi löydettävä yksityistä rahoitusta ja vältettävä kaivoksen alasajo. Uusi systeemi kun on suunniteltu toimivan kaivoksen kaveriksi.

Valtio päätti viime kuun lopulla, että kaivoksen alasajoon ja sulkemiseen aletaan valmistautua. Mahdollinen jatko vaatisi yksityisen rahoituksen löytymistä ja se on ollut vaikeaa.

Osaa suunnitellun järjestelmän palasista voisi käyttää myös alasajon aikaisessa jätevesien käsittelyssä.


Ympäristön kannalta merkittävintä suunnitellussa vesisysteemissä on, että lipeän käyttö kaivoksen metallitehtaalla lopetettaisiin. Lipeän käytön vuoksi jäteveden sulfaatti on vaikea puhdistaa ja näin se päätyy ympäröiviin vesistöihin. Juuri kaivoksen sulfaattipäästöt ovat aiheuttaneet lähijärvissä luontaisen vesikierron häiriöitä tai jopa pysähtymisen. Tästä taas on seurannut happikatoa järvien pohjavesiin.

Suunnitelman mukaan lipeä korvattaisiin kaliumhydroksidilla. Se toimii Kiurun mukaan prosessissa aivan yhtä hyvin kuin lipeä. Vaihdon jälkeen jäteveden sulfaatti saataisiin nykyisellä saostusmenetelmällä aiempaa paremmin talteen ja vesistöön laskettava sulfaattikuorma pienenisi.

Kaliumhydroksidi on kalliimpaa kuin lipeä. Sen vuoksi se pitää saada talteen jossain vaiheessa prosessia.

Kaivoksen nykyisessä systeemissä metallitehtaalta ulostuleva liuos menee puhdistettavaksi käänteisosmoosilaitokselle tai palautetaan niin sanottuna raffinaattina malmikasojen kasteluun. Puhdistuslaitos voi ottaa vastaan noin 400 kuutiota vettä tunnissa, raffinaattia pumpataan kasoille noin tuhat kuutiota tunnissa.

Jos prosessissa aletaan käyttää kaliumhydroksidia, raffinaatin johtaminen kasoille lopetettaisiin tai sitä ainakin vähennettäisiin huomattavasti. Näin siksi, että arvokas kalium menisi kasoille johdettaessa hukkaan.

Raffinaatin pumppaaminen käänteisosmoosilaitokselle yli tuplaisi sinne tulevan jäteveden määrän nykyisestä. Kiuru kuitenkin uskoo, että laitoksen käsittelykapasiteetti voidaan jopa kaksinkertaistaa melko yksinkertaisilla ja halvoilla toimilla.


Käänteisosmoosilaitos toimii niin, että jätevesi pumpataan läpi kalvoista, joissa on mikroskooppisia reikiä. Kalvojen läpi tullut vesi on varsin puhdasta ja se pumpataan takaisin metallitehtaan käyttöön. Noin puolet puhdistamoon pumpatusta vedestä tulee ulos edelleen likaisena. Tämä niin sanottu rejekti on käyttökelvotonta jätevettä.

Kiurun mukaan osmoosilaitoksen kapasiteettia voisi kasvattaa niin, että kalvoista tehtäisiin hieman nykyistä "isoreikäisempiä". Näin laitos voisi puhdistaa enemmän vettä. Lopputuloksena puhdistettu vesi olisi nykyistä hieman likaisempaa, mutta metallitehtaan käyttöön riittävän puhdasta. Myös rejektin osuus luultavasti pienentyisi hieman.

Rejektistä pitäisi saada vettä vähemmäksi ja hyödyllisiä aineita talteen. Tämä loppukäsittely on osuus, jossa uudessa vesienkäsittelymenetelmässä on eniten uutta ja osin aiemmin kokeilematontakin.

Tämäkin osuus olisi kuitenkin saatava toimimaan ainakin jotenkin, jotta lipeän vaihtaminen kaliumhydroksidiin kannattaisi taloudellisesti.

Yksi idea on ajaa käänteisosmoosilaitoksen rejekti uudelle suoraosmoosilaitokselle. Siellä rejektin vesi siirtyisi kalvon läpi kaivoksen liuotusprosessiin menevään rikkihappoon, jossa vettä tarvitaan joka tapauksessa.

Jäljelle jäänyt varsin suolainen ja väkevä liuos voitaisiin käsitellä esimerkiksi bioreaktorissa niin, että siitä saataisiin erotettua kaliumkarbonaattia ja rikkivetyä. Rikkivety voitaisiin käyttää metallitehtaalla ja kaliumkarbonaatti myydä lannoitteen valmistukseen.

Alustavien laskelmien mukaan näin voitaisiin jopa saada enemmän rahaa lannoiteraaka-aineen myynnistä kuin lipeästä kaliumhydroksidiin siirtymiseksi kuluisi.


Vesienhallinnan
kehittämisessä on mukana useita yrityksiä ja järjestelmästä kaavaillaan myös vientituotetta. Verrattuna esimerkiksi Talvivaaran aikaan suunnittelu vaikuttaa selvästi kontrolloidummalta ja puheet huomattavasti varovaisemmilta.

Koko hanke on kuitenkin kiinni siitä oljenkorresta, että Terrafame houkuttelee jostain yksityistä rahaa. Hankkeen julkaiseminen tässä vaiheessa voi olla myös osa rahanhoukuttelukampanjaa. Toki uskottavan oloinen osa.

Käänteisosmoosilaitoksen toiminnan tehostaminen auttaa joka tapauksessa, myös jos kaivos ajetaan alas. Myös esimerkiksi bioreaktori voisi auttaa jätevesien käsittelyssä, vaikka louhinta lopetettaisiin ja kasat liuoteltaisiin loppuun.

Vaikka vesienhallintasuunnitelma tulisikin Terrafamen kaivostoiminnan kannalta liian myöhään, siitä on varmasti hyötyä jätevesien käsittelyssä.

Omaksi ongelmakseen jäävät kaivosalueelle kertyneet jätevedet. Niitä on edelleen liki kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, vaikka Terrafame juoksutti keväällä vastoin ympäristölupaa kaksi miljoonaa ylimääräistä kuutiota ympäröiviin vesistöihin. Yhtiön toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen ennustikin, että ensi keväänä on edessä taas jo tutuksi tullut poikkeusjuoksutuskuvio.

Muokattu 4. kappaletta pe klo 10.10: "Näin uudesta vesisysteemistä olisi hyötyä sekä ympäristölle että kaivosyhtiön kassalle" muutettu muotoon "Näin uusi vesisysteemi vähentäisi ympäristön kuormitusta ja lihottaisi kaivosyhtiön kassaa."




Viite