Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Talvivaaran saamat tuet
Klikkaa grafiikka suuremmaksi.

Klikkaa grafiikka suuremmaksi.

Analyysi

Terrafamen alkutaipaleesta tulossa tietoa - Mutta miten paljon yhteiskunta on pakkasella kaivoskurimuksessa?

13.4.2016 17.03

Sammeli Heikkinen

Huomenna torstaina Talvivaaran kaivoksen perinyt valtionyhtiö Terrafame kertoo, miten kaivoksen toiminta on saatu käyntiin.

Kenties nyt siis saadaan vihiä siitä, onko valtiolla jotain mahdollisuutta saada takaisin kaivokseen uponneita satoja miljoonia euroja.

Ainakaan ympäristövahinkojen torjuntaan annetut rahat eivät vaikuta riittäneen, sillä Terrafame on jo ehtinyt aloittaa Talvivaaran ajoista tutut ympäristöluvan vastaiset käsitellyn jäteveden juoksutukset kaivokselta.

Kainuun kaivokseen on kaadettu vuosien mittaan ainakin 640 miljoonaa euroa verorahaa. Tämän verran voi eri lähteistä rahoja jäljittää.

Kaivoksen valtiolle ja kunnille tuomien rahojen laskeminen on huomattavasti vaikeampaa. Selvää on, että miinuksella julkinen talous on sadoilla miljoonilla.


Viimeisestä rahoituserästä päätti eduskunta perjantaina, kun se päätti myöntää valtionfirma Terrafamelle 38,5 miljoonaa euroa.

Verorahojen vastineeksi on saatu työpaikkoja ja verotuloja. Verotulojen määrä on vaikeampi selvittää kuin kaivokselle menneiden rahojen määrä.

On kuitenkin selvä, että Terrafamen taipaleen täytyy jatkossa olla aivan erilainen kuin nyt, jos valtio toivoo jossain vaiheessa saavansa edes omansa pois. Aikaa siihen menee joka tapauksessa vuosikausia.

Kaivoksen ympäristöongelmia valtionyhtiö ei ole onnistunut ratkaisemaan Talvivaaraa paremmin.

Veronmaksajien rahan liikkeitä Talvivaara-konsernille voi jäljittää aiemmasta uutisoinnista ja kaivoskonsernin sekä muiden toimijoiden tiedotteesta. Viime vuosien kaivosmenoista Vihreä Lanka pyysi laskelman valtiovarainministeriöstä.

Alkuvuosina rahaa meni meni kaupalliselle Talvivaara-konsernille infratukina ja lainoina. Sitten budjettieuroja myönnettiin konkurssipesään ympäristövahinkojen estämiseen. Viimeisen vuoden aikana rahaa on tiristetty valtion tiukasta budjetista Terrafamen pääomittamiseen.

Terrafame hoitaa nykyään itse kaivosta, Talvivaara-konsernin yrityssaneerauksessa sinnittelevä pörssiyhtiöosa, Talvivaaran kaivososakeyhtiö, on roikkunut mukana palveluja ja asiantuntemusta myymällä.

Suurin osa valtion rahoista on virrannut kaivokselle puolentoista viime vuoden aikana.


Jo Talvivaaran
alkutaipaleella, aivan ensimmäisillä rahoituskierroksilla, valtio oli merkittävässä asemassa. Valtion Teollisuusijoitus oy osallistui Talvivaaran rahoittamiseen 2006.

Teollisuussijoitus kuitenkin myi osuutensa pois muutaman vuoden sisällä, ja tuskin kärsi kaupoissa tappioita.

Kaivosyhtiö sai Teknologian ja innovaatioiden edistämiskeskukselta Tekesiltä hieman alle neljä miljoonaa euroa tukea. Iso potti napsahti, kun elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) lupasi infratukea valtion budjetista lähinnä kaivoksen radan rakentamiseen. Ja tämä lupaus pidettiin, valtio osti Talvivaaralta kaivosradan ja muuta infraa. Tätä kautta Talvivaaraan meni noin 50 miljoonaa euroa.

Suurimmat Talvivaaran aikaiset veroeuromenetykset tulivat valtion sijoitusyhtiö Solidiumin osakeostoksista. Solidium osti Talvivaaraa Outokummulta ja pörssistä vuonna 2011, jolloin osakekurssi oli vielä korkealla. Näihin kauppoihin meni oli sata miljoonaa euroa.

Talvivaaran hetkeksi pelastaneessa vuoden 2013 suurannissa Solidium taas suostui käyttämään vielä liki 50 miljoonaa lisää kaivosyhtiön osakkeisiin. Näin Solidiumista tuli Talvivaaran kaivososakeyhtiön suurin omistaja.

Solidium on alaskirjannut kaivososakeyhtiön omistukset, eli niiden arvoksi katsotaan nolla euroa.

Valtion vientitakuu- ja erityisluottolaitos Finnvera lainoitti Talvivaaraa. Lainoja ei kuitenkaan maksettu takaisin, ennen kuin kaivososakeyhtiö ajautui velkasaneeraukseen. Valtionyhtiö Terrafame osti Finnveralta salaiseksi jääneellä hinnalla Talvivaaralta saatavaksi jääneen velanosan.

Finnverasta vahvistettiin Vihreälle Langalle, että lainoja on kirjattu alas noin 60 miljoonaa euroa.


Vuoden 2013 lopulla Talvivaara-konserni hakeutui velkasaneeraukseen. Saneeraus eteni niin, että vuoden 2014 lopulla konsernin operatiivisesta kaivostoiminnasta vastaava Talvivaara Sotkamo meni konkurssiin. Pörssiyhtiönä toimineen Talvivaaran kaivososakeyhtiön velkasaneeraus jatkuu edelleen.

Rahaton Talvivaara Sotkamon konkurssipesä kaatui valtion käsiin käytännössä heti. Eduskunnan oli myönnettävä vuoden 2014 parin viimeisen kuukauden aikana yhteensä 65 miljoonaa euroa ympäristövahinkojen ehkäisyyn. 2015 helmikuussa lisäbudjetissa myönnettiin vielä sata miljoonaa euroa lisää samaan tarkoitukseen.

Vuoden 2015 alussa perustettiin valtionyhtiö Terrafame, joka sitten osti kaivostoiminnan konkurssipesältä. Uusi yhtiö tarvitsi tietenkin rahaa.

Terrafamen pääomitukseen myönnettiin kahdessa erässä yhteensä yli 200 miljoonaa euroa. Poliitikot jäivät käsitykseen, että rahat riittävät pariksi vuodeksi.

Tänä keväänä Terrafame tarvitsi kuitenkin lisää rahaa. Nyt myönnetty liki 40 miljoonaa ei kuitenkaan lisää valtion rahoista jaettua kokonaispottia, sillä se niistettiin konkurssipesälle ympäristövahinkojen torjuntaan myönnetystä 150 miljoonan määrärahasta.


Kaivoshanke ei ole ollut pelkkää rahanmenoa. Työpaikkoja on syntynyt satoja, palkkoja maksettu, palveluja ostettu.

Valtiolle ja kunnille rahat tulevat verotuksen kautta. Paljonko Talvivaarasta ja Terrafamesta on kertynyt verotuloja?

Joskus keskustelupalstoilla ja mielipidekirjoituksissa on pyörähtänyt jopa luku 600 miljoonaa euroa, kun on puhuttu Talvivaarasta kertyneistä verotuloista.

Tämä luku lienee poimittu Pellervon taloustutkimuksen ja Syken tekemän kaivosten hyötyjä ja haittoja koskevan tutkimuksen uutisoinnista parin vuoden takaa.

Tutkimuksessa laskettiin, että Talvivaarasta tulisi suoria verotuloja 550 miljoonaa ja kaivoksesta kertyvät verotulot kaikkineen olisivat jopa 960 miljoonaa.

Tämä kuitenkin tulisi vasta, jos kaivos toimisi kavaillut 46 vuotta. Ja toimisi vieläpä vakaasti ja voitollisesti.

Todellisuudessa kaivos on rakennusvaihe mukaanluettuna toiminut alle kymmenen vuotta, tappiollisesti ja epävakaasti.

Paljonko kaivosalueen kunnat ja valtio ovat siis netonneet kaivoksesta? Tarkkaa kokonaislukua ei ole kellään, mutta tietoja yhdistelemällä päästään ainakin kokoluokan jäljille.


Yritykset maksavat tekemästään voitosta 20 prosenttia yhteisöveroa. Talvivaara ei juuri tätä veroa maksanut, sillä toiminta oli melkein koko yhtiön historian ajan tappiollista. Myöskään Terrafame ei ole yhteisöveroa maksanut.

Talvivaara/Terrafame maksaa rakennuksistaan ja tonteistaan kiinteistöveroa. Ylen MOT-ohjelman mukaan Talvivaara maksoi vuonna 2011 kiinteistöveroa noin 100 000 euroa. Jos taso on ollut suurin piirtein sama kaivoksen koko elinkaaren ajan, veroa on kertynyt ehkä miljoonan euron verran.

Kaivokselta saadut verotulot ovat siis olleet käytännössä palkkaverotuloja. Kaivoksen työntekijöiden palkoista kunnalle tai valtiolle napattuja veroeuroja.

Talvivaaran saati Terrafamen palkkaverokertymästä ei ole saatavissa kokonaislukuja.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vuonna 2014 julkaisemassa kaivosteollisuuden vaikuttavuusarviossa Talvivaaran arvioidaan tuoneen vuosina 2009–2010 noin neljän miljoonan euron lisäpotin kuntaverokertymään vuosittain. Toisin sanoen noiden kahden vuoden aikana Kainuu sai Talvivaaran ansiosta kahdeksan miljoonaa euroa enemmän veroja kuin olisi saanut ilman sitä. Sen jälkeen kaivoksen vaikeudet ovat syöneet lisäyksen pois ja vaikutus kunnallisverokertymään kääntyi 2012 lähtien miinusmerkkiseksi.

Kaikkien tuloverojen kertymää tämäkään ei kerro.

Kittilän Suurkuusikon kultakaivoksen omistavan Agnico Eagle -yhtiön mukaan kaivoksen työntekijät maksoivat vuodessa noin viisi miljoonaa euroa kuntaveroa ja kolme miljoonaa euroa valtion tuloveroa.

Suurkuusikko on työntekijämäärältään hieman nykyistä Terrafamea suurempi. Terrafamessa töitä tekee noin 500 ihmistä, Suurkuusikossa 600. Talvivaaran aikoihin kaivoksen työntekijämäärä oli välillä nykyistä suurempi.

Jos Talvivaaran tuloverokertymän arvioi kahdeksaan miljoonaan euroon vuodessa, tuskin arvioi ainakaan alakanttiin. Kaivoksen rakennusvaiheessa tosin työntekijöitä oli hetkellisesti moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.

Näin koko Sotkamon kaivoksen noin kymmenvuotisen elintaipaleen aikana palkkaveroja olisi maksettu ehkä 80 miljoonaa euroa. Luultavasti vähemmän.

Lisäksi yhtiön osakkeita voitolla myyneet ovat maksaneet pääomatuloveroa myyntivoitostaan. Näiden verotulojen suuruutta lienee mahdoton arvioida. Miljoonista euroista on varmasti kyse, sillä pelkästään kaivoksen suurin henkilöomistaja ja sen perustaja Pekka Perä sai vuosina 2005–2013 noin 17 miljoonaa euroa osakkeiden myynnistä.

Joka tapauksessa yhteiskunnan olisi luultavasti saatava kaivoksesta noin puoli miljardia euroa takaisin, jotta siihen menneet rahat saataisiin takaisin.




Viite