Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Rosa Menkman / Flickr / Creative Commons

Venäjän reitti. Venäjältä Pohjois-Norjaan pyöräilleiden turvapaikanhakijoiden Norjan rajalle jättämiä polkupyöriä lokakuussa. Norjaan on saapunut Suomeen verrattuna moninkertaisesti turvapaikanhakijoita Venäjän kautta. Rosa Menkman / Flickr / Creative Commons

Venäjän reitti. Venäjältä Pohjois-Norjaan pyöräilleiden turvapaikanhakijoiden Norjan rajalle jättämiä polkupyöriä lokakuussa. Norjaan on saapunut Suomeen verrattuna moninkertaisesti turvapaikanhakijoita Venäjän kautta.

Turvapaikanhakijoita ei välttämättä palauteta Venäjälle

22.12.2015 11.32

Kati Pietarinen

Suomeen on tullut vuoden aikana yli 600 turvapaikanhakijaa Venäjän kautta, etenkin afganistanilaisia, syyrialaisia ja nepalilaisia.

Hallituksen joulukuisessa turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa todetaan Venäjän olevan turvallinen turvapaikkamaa siinä valossa, että se on allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen, YK:n pakolaissopimuksen kidutuksen vastaisen yleissopimuksen. Myös vihreä kansanedustaja ja ulkoministerin erityisedustaja Pekka Haavisto sanoi Vihreän Langan haastattelussa, että Venäjälläkin pitäisi olla valmius vastaanottaa afgaaneja ja syyrialaisia.

Esimerkiksi Amnesty kritisoi hallituksen linjausta. Amnestyn mukaan se voi asettaa Suomeen Venäjän kautta tulleet syyrialaiset vaaraan tulla palautetuiksi Syyriaan.

Kirjauksessa on ilmeisesti kyse lähinnä imagopolitiikasta. Maahanmuuttoviraston turvapaikkajohtaja Esko Repon mukaan kirjaus ei tarkoita sitä, että esimerkiksi Venäjän kautta tulleita syyrialaisia tai afganistanilaisia turvapaikanhakijoita palautettaisiin pelkän tuloreitin perusteella Venäjälle.

Kirjaus tarkoittaa sitä, että henkilö, jolla on jo Venäjällä turvapaikka, voidaan palauttaa sinne, jos voidaan todeta, että hän saisi saman aseman myös käännytyksen jälkeen. Tällaisia tapauksia ei ole vielä tullut vastaan, Repo kertoo.

Kyse on todennäköisesti marginaalisesta ilmiöstä: esimerkiksi Ylen mukaan Venäjälle on tullut noin 12 000 syyrialaista, joista vain kolme on saanut varsinaisen turvapaikan ja reilut 1500 väliaikaisen pakolaisstatuksen.

Jos joku näistä kansainvälistä suojelua saaneista pyrkisi Suomeen, ennen käännytyspäätöstä pitäisi arvioida myös, noudattaako Venäjä todella niitä kansainvälisiä sopimuksia, jotka se on allekirjoittanut. Esimerkiksi lokakuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Venäjän, kun se oli päättänyt käännyttää kolme Syyrian kansalaista Syyriaan. Tuomioistuimen mukaan käännytys olisi asettanut henkilöt kuolemanvaaraan.

Venäjällä säädettiin viime viikolla laki, jonka seurauksena maan perustuslakituomioistuin voi päättää, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä ei pidä panna täytäntöön.

Kansainvälinen oikeus kieltää ihmisten palauttamisen alueille, jossa heidän henkensä on vaarassa. Myös ketjupalautukset on kielletty: sellaiseen maahan ei saa palauttaa ihmisiä, jotka puolestaan saattaisivat palauttaa heidät hengenvaaraan.

”Venäjälle on tullut näitä langettavia tuomioita, totta kai ne pitää huomioida, jos yksittäisessä tapauksessa harkitsemme turvapaikanhakijan palautusta”, Repo sanoo.

Sen sijaan Venäjälle voidaan Suomesta käännyttää sitä kautta tullut henkilö, joka saa Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen. Maahanmuuttovirasto käsittelee nopeammin ne hakemukset, joihin alkuseulonnan perusteella tulee selkeästi kielteinen päätös, Esko Repo kertoo. Kyse on esimerkiksi sellaisista ihmisistä, joilla on Venäjällä oleskelulupa tai viisumi ja joilla ei ole maahanmuuttoviraston mukaan kotimaassaan vaaraa.




Viite