Tutkimus: Budjetista päättävät ne, joille se ei perustuslain mukaan kuulu

5.9.2016 11.16

Riikka Suominen

Eduskunnan valta on vähentynyt. Tuore tutkimus osoittaa, että eduskunnan budjetti- ja valvontavalta on kangerrellut parin viimeisen vuosikymmenen aikana.

"On yleiseurooppalainen tendenssi, että parlamentin valta vähenee ja toimeenpanovallan merkitys lisääntyy", sanoo tutkimusta johtanut oikeustieteen professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Budjetista määräävät yhä enemmän hallitus ja työmarkkinajärjestöt. Perustuslain mukaan niillä ei ole budjettivaltaa, mutta käytännössä on toisin.

"Tämä nähtiin viimeksi juuri päättyvällä budjettikierroksella. Siinä oli suuri rooli sillä, miten työmarkkinajärjestöt suhtautuvat ja saadaanko kilpailukykysopimus aikaan. Hallitus ja eduskunta ovat työmarkkinajärjestöjen armoilla", sanoo Ojanen.

Teoriassa perustuslaki turvaa eduskunnalle kansainvälisesti vertaillen vahvat valtaoikeudet.

"Eduskunta on itse passiivisuudellaan antanut edellytykset tälle kehitykselle.

Perustuslaki salli ja edellyttääkin vahvempaa roolia, mutta eduskunta ei edes yritä käyttää valtaoikeuksiaan täysimääräisesti", Ojanen sanoo.

"Koko minun eduskunta-aikana eduskunta on muuttanut budjetteja todella vähän", sanoo Satu Hassi. Hän on ollut vihreiden kansanedustaja vuosina 1991-2004 ja uudelleen vuodesta 2015 alkaen.

Hassin muaan eduskunnan valta riippuu siitä, missä määrin hallituksen eduskuntaryhmät on yhteydessä ministereihinsä. Siten hallituspuolueet voivat vaikuttaa budjettiesitykseen ennen sen julkistamista.

"Eduskunnan valta on eduskunnan enemmistön muodostamaa valtaa. Ensimmäinen asia, jonka kansanedustajana opin on, että opposition edustaja on vaikea saada asioita läpi."

Budjettivalta on valtiovarainministeriö (VM) vetoista.

"VM on näissä asioissa superministeriö, joka sanelee suvereenin oloisesti muiden ministeriöiden hallinnonaloille, mitä saa tehdä ja ei saa tehdä. Joissain tilanteissa VM:n roolin keskeisyys on kyseenalaista", professori Ojanen sanoo.

Hassin mukaan riippuu valtiovarainministeristä, kuinka paljon budjetiesityksen pohjassa toteutuu ministerin ja hänen puolueensa tahto ja missä määrin ministeriön virkamiesten näkemys.

"Kun vertaan moniin muihin maihin, niin poliittisten päättäjien on vaikea kääntää VM:n virkamiesten ajattelutapaa", Hassi sanoo.

Hassin mukaan myöskään eduskunnan valvontavalta ei toimi.

"Kuulostaa hyvältä, että me kansanedustajat valvomme esimerkiksi Kansaneläkelaitosta. Mutta kun poliitikkojen apuna ei ole muuta kuin laitoksen oma virkakoneisto, niin ei se ole kovin tehokasta valvontaa."

Vihreiden toista pitkäaikaista kansanedustajaa Pekka Haavistoa huolettaa nykyinen hallitusohjelma. Strategiseksi kutsuttu hallitusohjelma esitteli vain pääpiirteissään hallituksen suunnitelmat.

Haavistosta tämä vähentää hallituksen työn läpinäkyvyyttä kansanedustajille. Kansanedustajana oli vaikea sanoa, miten budjettia valmistellaan, koska hallitusohjelmassa ei sovittu tavoitteista yksityiskohtaisesti.

"Pidettiin hienona, että halitusohjelma on ylimalkainen. Ja monen puolueen hallituksessa paholainen pilee yksityiskohdissa. Se on vähentänyt kansanedustajille budjettityön ennakoitavuutta", Haavisto sanoo.

Hän myöntää työmarkkinajärjestöjen vallan, mutta pitää sitä työmarkkinoita rauhoittavana tekijänä.

"Vaihtoehto voisi olla levottomat työmarkkinat."

Tutkimuksen tilasi eduskunnan tarkastusvaliokunta ja sen toteutti Helsingin yliopiston tutkimusryhmä. Eduskunnan budjetti- ja valvontavaltaa ei ole aiemmin laajasti tutkittu.

"Sen tutkiminen on ollut huomattavan vähäistä Suomessa. Se kertoo osaltaan siitä, ettei ole syystä tai toisesta pidetty tärkeänä että eduskunnalla on tällainenkin oikeus", professori Ojanen sanoo.