Valtioneuvoston kuvapankki

Tutkimus: Oikeisto- ja vasemmisto voimissaan, mutteivät yhtenäisiä

7.11.2016 11.32

Riikka Suominen

Vasemmisto–oikeisto-jako on syventynyt äänestäjäkunnassa 2000-luvulla ja erityisesti viime eduskuntavaalien jälkeen. Tämä selviää keskustapuoluetta lähellä olevan ajatuspaja e2:n uudesta tutkimuksesta.

Hallituspuolueiden kannattajien selvä enemmistö sijoittaa itsensä poliittiseen oikeistoon, pääoppositiopuolueiden kannattajat taas vasemmistoon. Blokit siis ovat voimissaan. Niiden sisällä ei kuitenkaan löydy yhteistä näkemystä.

Viime vuosina hallitukset ovat olleet liki halvaantuneita. Isojen päätösten teko on ollut vaikeaa.

Nykyhallituksen puolueita keskustaa, perussuomalaisia ja kokoomusta yhdistää oikeistokonservatiivisuus, mutta niiden kannattajat ovat erimielisiä esimerkiksi EU-politiikasta, Venäjä-suhteista, maahanmuutosta, aluepolitiikasta ja työurien pidentämisestä.

Hallitusvaihtoehdoksi on esitetty punavihreää oppositiota, mutta sekään ei ole yhtenäinen. SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajia yhdistävät vasemmistolaisuus ja liberaalius, mutta ne ovat erimielisiä työpolitiikasta, Venäjästä ja maahanmuutosta.  

"Hallituksen leikkauspolitiikan vastustaminen on ainoa asia, joka selkeästi yhdistää pääoppositiopuolueiden kannattajia", e2:n tutkija Jussi Westinen toteaa tiedotteessa.

Muut tavat yhdistellä puolueita hallitukseksi, joka saisi eduskunnan enemmistön taakseen, ovat vieläkin vaikeampia. Tutkimus osoittaa, että puolueiden kannattajien toiveita on hyvin vaikea sovittaa yhteen.

Vahvistaako tutkimus siis kuluneen hokeman siitä, että politiikka olisi rikki? Puoluetutkija Rauli Mickelsson Turun yliopistosta kumoaa väitteen.

"Aineistosta voi päätellä sen, mitä mieltä puolueiden kannattajat ovat. Se, mihin lopputulokseen politiikan ammattilaiset käytännössä pääsevät, on eri asia."

Mickelssonin mielestä viime hallitusten aikaansaamattomuus  johtuu eri syistä. Jyrki Kataisen six-pack-hallituksessa oli liian monta puoluetta. Se oli liian heterogeeninen kyetäkseen päätöksiin. Juha Sipilän nykyhallitus taas tekee päätöksiä, mutta peruu ne. Syynä on hallituksen – ja myös Sipilän – kokemattomuus politiikassa.

Äänestäjien liikkuvuus on ollut suurta vuoden 2015 vaalien jälkeen. Perussuomalaisista on siirtynyt äänestäjiä erityisesti SDP:hen, äänestämättömiin ja pienpuolueisiin.

Kokoomuksesta on siirtynyt äänestäjiä kahteen vastakkaiseen suuntaan: Vihreisiin on liikkunut arvoliberaaleja, jotka haluaisivat Suomen kasvattavan globaalia vastuutaan. Perussuomalaisiin on siirtynyt suomalaisten etua korostavia arvokonservatiiveja.

Vasemmistoliiton ja SDP:n, mutta myös vihreiden kannattajakunnat ovat vasemmistolaistuneet. Vihreiden kannattajista 69 prosenttia sijoittaa itsensä vasemmistoon. Vain 19 prosenttia vihreistä pitää itseään oikeistolaisena.

Tutkimustulokset perustuvat kyselyyn, johon vastasi 4 705 suomalaista. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internetpaneelilla 15.–21.3.2016. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin 2000-luvun eduskuntavaalitutkimusaineistoja. Kysymyksenasettelusta, analyyseistä ja tutkimusraportista vastasi e2.

puoluekenttä 

Tweet