Uusi metsähallituslaki tulee - mikä muuttuu?

10.3.2016 16.17

Sammeli Heikkinen

Uudistus, joka on pakko tehdä, mutta joka ei muuta mitään. Siinä hallituspuolueiden – etupäässä keskustan – julkisuuteen tarjoama selitys paljon porutusta metsähallituslain uudistamisesta.

Laki hyväksytään eduskunnassa luultavasti ennen pääsiäistä, mutta sen vaikutuksia on vaikea arvioida, sen verran epämääräisyyksiä siihen on jäänyt.

Näyttää kuitenkin siltä, ettei uusi laki merkitse Suomen luonnon tai ympäristöhallinnon tuhoa. Mahdollisuuksia luonnon nykyistä rankempaan hyödyntämiseen se tarjonnee.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi lakiesityksestä mietintönsä torstaina. Sen sisältö ei ollut niin raflaava kuin ympäristöihmiset pelkäsivä. Kovin suuria muutoksia hallituksen esitykseen ei lopulta tullut. 

Pieninä parannuksena lakiesitykseen lisättiin maininta, että valtion maiden puunhakkuuta varten perustettava osakeyhtiö on sataprosenttisesti valtionomisteinen. Lisäksi valiokunta päätti, ettei koko Metsähallitus-konsernin tilinpito mene yhden kirjanpidon alle.

Ympäristöväessä eniten huolta aiheuttaneet osat ovat edelleen mukana lakiesityksessä.

Uuden lain jälkeen Metsähallitus pelaa kahden sijasta kolmella taseella. Metsähallituksen hallinnassa on 12,5 miljoonaa hehtaaria maata ja vettä, joka on nyt jaettu kahteen taseeseen.

Liiketoimintataseessa ovat ne maat, joita hyödynnetään taloudellisesti, lähinnä metsiä hakkaamalla. Muun pääoman taseessa taas ovat maat, joilta ei odoteta voittoa: suojellut alueet ja yleiset vesialueet sekä muut maat tuottamattomaksi arvioidut maat.

Liiketoimintatase on ollut Metsähallituksen liiketoimintajohdon komennossa, muut maat taas luontopalvelujen alla.

Uudessa mallissa liiketoimintatase pysyy ennallaan. Siihen tosin ollaan siirtämässä metsähallituslain uudistuksen kainalossa edistettävässä lisäbudjetissa noin 40 000 hehtaaria valtion virkistysmaita Lapissa.

Uuteen kolmanteen taseeseen menevät ne maat, joille ei ole asetettu tuotto-odotusta, mutta jotka eivät liity "julkisten palvelujen" tuottamiseen eli käytännössä luontopalvelujen taseeseen.

Kolmannen taseen mailta ei odoteta tuottoa, mutta ne siirtyvät luontopalvelujen johdosta liiketalouspuolen hallintaan. Taloudellinen hyödyntäminen siis helpottuu, jos sellaiseen halutaan lähteä.

Siitä, mitä jää luontopuolen sarakkeeseen ja mitä siirretään kolmanteen taseeseen on vielä naulaamatta. Eduskunnan käsittelyssä olevassa lisäbudjetissa hallitus valtuutetaan asettamaan uuden Metsähallitus-kokonaisuuden taseet.

Lakiesitystä maa- ja metsätalousvaliokunnassa valmistellut hallitusneuvos Vilppu Talvitie uskoo, että hallitus noudattaa lakiesityksen ja valiokunnan mietinnön suuntaviivoja.

Niiden perusteella kolmanteen taseeseen luontopalvelujen taseesta siirretään suojelemattomat yleiset vesialueet. Yleisiä vesialueita on noin 2,5 miljoonaa hehtaaria, joista valta-osa on Suomen merialuevesiä ja loput sisävesien suurten järvien selkiä.

Lisäksi kolmanteen taseeseen siirretään noin 360 000 hehtaaria Ylä-Lapin maata, joka on merkitty luontaiselinkeinoalueeksi. Luontopalveluilta pois otettavan maa-alueen pinta-ala vastaa yli kolmannesta Uudenmaan maakunnasta.

Ylä-Lapin maista valtio voisi saada rahaa maata vuokraamalla tai sitä myymällä. Myös esimerkiksi soranottoa tai tuulivoimarakentamista on pidetty mahdollisena uhkana kolmannen taseen maiden ja vesialueiden nykytilalle.

Ympäristöministeriön vaikutusvalta valtion mailla vähenee suoraan ainakin kolmannen taseen kohdalla, sillä sen maa- ja vesialueet siirtyvät liiketalouspuolen hallintaan. Muutenkaan lakimuutos ei ole ympäristöministeriön suhteen hyvä. Tähän saakka ym:n vetämä luontopalvelupuoli on vastannut luonnonsuojelusta koko Metsähallituksessa, nyt ministeriön toiminta halutaan rajata julkisten palvelujen taseeseen jäävälle maalle.

Uusi metsähallituslaki ei merkitse mitään näkyvää mullistusta, joten osittain hallituspuolueiden puheet kaiken säilymisestä ennallaan pitävät kutinsa.

Huolestuttavaa on se, ettei esimerkiksi uutta kolmatta tasetta ole perusteltu mitenkään vakuuttavasti. Maa- ja metsätalousvaliokunnan tiedotustilaisuudessa torstaina valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk) jätti sujuvasti vastaamatta Helsingin Sanomien toimittajan kysymykseen kolmannen taseen tarkoituksesta.

Sitä ennen Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja oli kysynyt Lepältä, kenen alaisuudessa luontopalvelujen työntekijät tulevaisuudessa toimivat, kun suoranaisissa julkiseen hallintoon liittyvissä tehtävissä toimii vain vähemmistö luontopalveluväestä.

Tähänkään ei tullut selvää vastausta. Ja yksi uudistuksen julkilausutuista tavoitteista oli kuitenkin Metsähallituksen johtosysteemin selkiyttäminen...

Metsähallituslaki ei mullista maata, mutta avaa uusia ovia suomalaisen luonnon hyödyntämiselle.

Osana nykyisen hallituksen sääntelyä purkavaa ja aluetason valtaa lisäävää ympäristöpolitiikkaa sen merkitys voi kasvaa yksittäistä lakiuudistusta vakavammaksi.

Tweet