Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

MPD01605 / Flickr (CC-BY-SA)

EU-lippu liehuu
MPD01605 / Flickr (CC-BY-SA)

Vihreät vaatii Suomelta selkeää EU-politiikkaa

18.12.2017 15.57
Riikka Suominen

Vihreät haluaa Suomen mukaan päättämään, mihin suuntaan yhteistyötä nyt kehitetään.

Miten EU:lla menee?

Kuluva vuosi on ollut EU:lle valoisampi kuin viime vuosi. Talous kasvaa, eikä brexit-äänestyksen ja Donald Trumpin valinnan kaltaisia iskuja eurooppalaiselle yhteistyölle ole tullut lisää, vaikka äärioikeistolaiset puolueet ovat keränneet kannatusta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel voivat syventää yhteistyötä, jos Merkel hallituskriisistään selviää.

Europarlamentin varapuheenjohtajan Heidi Hautalan (vihr) mukaan EU:n suurin uhka  on Itä-Euroopan maiden kehitys.

”Se, että Puola ja Unkari sivuuttavat tuomioistuimet, on vakavampi uhka EU:lle kuin brexit. Jos oikeusvaltio rapautuu, EU:n koossa pitävä voima on menetetty.”

Alkaako Itävallan uusi konservatiivinen liittokansleri Sebastian Kurtz näyttävästi jarruttamaan eurooppalaista yhteistyötä? Ainakin Kurtzin hallituksen maahanmuuttovastaisuus vaikeuttaa unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan luomista.

Mitä Suomi tekee puheenjohtajakaudellaan? 

Suomella on tilaisuus lyödä puumerkkinsä EU-politiikkaan syksyllä 2019, kun Suomi on EU:n puheenjohtajamaa. Toistaiseksi eduskunnassa tai julkisuudessa ei ole keskusteltu siitä, mitä kaudella halutaan tehdä.

Suomen puheenjohtajuus osuu eurovaalien ja eduskuntavaalien jälkeiseen vallanvaihtovaiheeseen. Uutta komissiota ei ole vielä tuolloin nimitetty. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ar­vioi, että murrosvaiheessa on mahdollista edistää Suomelle tärkeitä asioita.

”Millaisella poliittisella sisällöllä Suomi täyttää syntyvän valta­tyhjiön? Siitä pitäisi puhua. Ei voi olla niin, että virkamiehet valmistelevat puheenjohtajuuden agendan, ja poliitikot ovat hiljaa.” 

Vihreät vaatii, että hallitus kutsuu kaikki puolueet valmistelemaan puheenjohtajuuskautta.

Mitä Suomen pitäisi tehdä?

Heidi Hautalan mukaan Suomen puheenjohtajuuden painopisteet voisivat olla Euroopan yhteinen sosiaaliturva, kiertotalous ja ilmastonmuutoksen ja reilut työolot huomioiva kauppapolitiikka.

Hautala muistuttaa, että EU on suunnannäyttäjä. Vaikka muiden talousalueiden – kuten Kiinan – talous kasvaa, hallitsee EU esimerkiksi tavaroiden ja ruuan turvallisuuden sääntelyä.

”EU:n ei ole mitään syytä tuntea voimattomuutta tai alemmuutta. On esimerkkejä siitä, että EU:n normit leviävät globaaleiksi normeiksi.”

Keskustelu torjunta-aine glyfosaatin kieltämisestä tai palmuöljyn vastuullisuuskriteereistä on Hautalan mukaan vaikuttanut maailmanlaajuisesti.

EU:n puututtava veronkiertoon

Vihreät vaatii, että verovälttelyä aletaan tosissaan kitkeä EU:ssa. Euroopan komissio on ehdottanut, että suurten yritysten pitäisi raportoida, mihin maahan ne maksavat veronsa. Toistaiseksi veroraportointia on vastustettu, koska Euroopan sisälläkin on veroparatiiseja, kuten Irlanti, Portugal ja Luxemburg.

”Kilpailu EU:n jäsenmaiden kesken estää yhteiset päätökset”, parlamentin varapuheenjohtaja Hautala sanoo.

Euroopan vihreät haluaa kattavan listan EU:n sisäisistä ja kansainvälisistä veroparatiiseista. Verosäännöt pitäisi hyväksyä yksimielisesti, mikä vaikeuttaa veronkierron kitkemistä unionista.

”Yksikin jäsenmaa voi pysäyttää verotusta koskevan päätöksen”, sanoo Hautala.

Suomi ei ole EU:ssa ollut halukas hillitsemään veronkiertoa. Suomi haluaa esimerkiksi pitää kiinni yksimielisistä veropäätöksistä. Lisäksi Suomi on vastustanut ministerineuvoston veroasiakirjojen julkisuutta.

Voisiko EU tehdä yhteistä sosiaalipolitiikkaa?

Eurooppalainen yhteistyö halutaan ulottaa myös sosiaalipolitiikkaan. Asiaa on pitänyt esillä muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron. 

Syitä sosiaalisten olojen kohentamiseen on runsaasti: Lähes joka neljäs EU:n asukkaista on vaarassa vajota köyhyyteen tai syrjäytyä, joka viides nuori on työtön, ja naisten ja miesten palkkaero on 16 prosenttia. Populistiliikkeiden ja brexitin on ollut helppo versoa tästä maaperästä.

”Tasainen tulonjako on globaalia turvallisuuspolitiikkaa”, Hautala sanoo.

Marraskuussa pidettiin unionin ensimmäinen sosiaalipolitiikan huippukokous 20 vuoteen. Siellä hyväksyttiin juhlapuheenomainen julistus yhteisistä sosiaalioikeuksista. Julistuksen arvo on siinä, että komissio voi jatkossa vedota siihen esittäessään sosiaalista sääntelyä.

Vihreät kannattaa suuntausta, samoin kuin vasemmisto ja ay-liike.

Sosiaaliturvan yhdenmukaistaminen voisi tarkoittaa EU:n minimipalkkatasoa ja vaatimusta naisten ja miesten palkkatasa-arvosta. Monessa maassa pohditaan sosiaaliturvan kehittämistä, kun työsuhteet muuttuvat.

”Suomalainen perustulokokeilu kiinnostaa. Komission pitäisi aloittaa kattava selvitys perustulosta. Sitä ei tulisi rahoittaa EU:n kirstusta, vaan luoda malli, jota eri jäsenmaissa vietäisiin eteenpäin. Tällä aloitteella Suomi voisi hankkia kannatusta ja viedä asioita eteenpäin”, Touko Aalto sanoo.

Voiko EU-politiikka olla feminististä?

Tällä hetkellä tasa-arvo ei näy EU-keskusteluissa.

”Pitäisi miettiä, käytetäänkö Kreikassa rahaa armeijan ylläpitämiseen, vai hyvinvointipalveluiden uudistamiseen”, Aalto sanoo. 

Suomen nimitykset EU-virkoihin ovat olleet tähän saakka erittäin miesvaltaisia. Suomi on harvoja EU-maita, jolla ei vielä koskaan ole ollut naispuolista komissaaria tai kabinettipäällikköä.

”Suomi ei ole tehnyt tarpeeksi lasikattojen purkamiseksi”, Aalto sanoo.

Heidi Hautalan mukaan Euroopan parlamentti on vaatinut, että budjettipäätöksissä pitäisi näkyä sukupuolivaikutusten arviointi. 

”Kaikki vain tapahtuu hitaasti.”

euroopan unioni  Heidi Hautala  eu-puheenjohtajuus  Touko Aalto 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.

Vihreä Lanka 7/2017

Lue

Vihreä Lanka

7/17


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Autot parkissa ja liikenteessä (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri