Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Jenni Leukumaavaara

Vaihtoehto budjetille. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto, kansanedustaja Emma Kari ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kertoivat tiistaina vihreiden tulevaisuusbudjetista Musiikkitalon terassilämpiössä. Jenni Leukumaavaara

Vaihtoehto budjetille. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto, kansanedustaja Emma Kari ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kertoivat tiistaina vihreiden tulevaisuusbudjetista Musiikkitalon terassilämpiössä.

Vihreiltä rahaa koulutukseen, köyhille ja homekouluihin, raippaa tehottomille tuille

7.11.2017 13.01

Jenni Leukumaavaara

Vihreiden tiistaina julkistama vaihtoehtobudjetti keskittyy ympäristön ohella pienituloisiin ja nuorimpiin Suomen kansalaisiin.

Tulevaisuusbudjetiksi nimetyssä varjobudjetissa vihreät tuo esiin paljon samoja säästö- ja investointikohteita kuin aiempinakin vuosina. Budjetin voi sanoa olevan linjassa aiempien vuosien kanssa.

Keskeisiä eroja hallituksen budjettiin on puolen miljardin euron investointi koulutukseen ja noin 650 miljoonan euron köyhyyspaketti.


Tehottomien ja ympäristölle haitallisten yritystukien karsiminen on näkyvästi esillä, kuten vihreiden politiikassa jo pidempään.

”Hallituksen talouskuripolitiikka on aika valikoivaa. Missä on kokoomuksen talouskuri kun puhutaan esimerkiksi yritystuista? Ei ole näkynyt”, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoi tiedotustilaisuudessa. 

Aalto puhui nimenomaan kokoomuksesta, koska hänen mukaansa nykyisessä hallituksessa kokoomus vie talouspolitiikassa muita hallituspuolueita.

Vihreät ottaisi velkaa vajaa kolme miljardia euroa, mikä on suurin piirtein saman verran kuin hallituksen esityksessä (2,96 miljardia).

Vihreät ei kannata suuren lisävelan ottamista. Varjobudjettien tarkoitus on ollut osoittaa, että hallituksen budjetin loppusummaan pääsee kestävämmin ja inhimillisemmin kuin hallitus esittää.


Vihreille tärkeä perustulokokeilu on mukana budjetissa, vaikkakaan ei kovin suurella summalla. Hallitus on hiivuttamassa perustulokokeiluaan ja siirtymässä osallistavan sosiaaliturvan suuntaan.

Vihreät esittää, että perustulokokeilua pitäisi jatkaa kymmenen miljoonan euron lisärahoituksen turvin. Summalla saataisiin kokeilulle lisäaikaa ja nykyistä 2 000 pitkäaikaistyöttömän ryhmää laajempi otanta.

Aallon mukaan kokeilu vaatisi 10 000 ihmisen kokeiluryhmän, jotta kokeilusta saataisiin kattava ja vertailukelpoinen.


646 miljoonan euron köyhyyspaketissa vihreät vaatii Kelan etuuksien palauttamista indeksiin sekä viime vuoden jäädytysten ja leikkausten perumista. Tämä maksaisi 258 miljoonaa euroa.

Puolue keventäisi pienituloisten verotusta korottamalla kunnallisveron perusvähennystä ja tekisi opintotukeen noin kahdeksankymmenen euron tasokorotuksen 250 eurosta 333 euroon.

Opintotuen korotus maksaisi 100 miljoonaa euroa. Vihreät peruisi asumistukeen suunnitellut leikkaukset.

”Opiskelijat ovat tämän hallituskauden politiikan suurimmat maksajat. Vihreät haluaa myös perua sen hullunkurisen päätöksen, että kimppakämppäasumisesta rangaistaan”, Aalto sanoo.


Puolen miljardin euron koulutuspottiin sisältyy subjektiivinen päivähoito-oikeus ja ryhmäkokojen pienentäminen (50 miljoonaa euroa), peruskoulun laadun ja tasa-arvon parantaminen (70 miljoonaa euroa).

Vihreät lisäisi ammatilliseen koulutukseen aloituspaikkoja ja lähiopetusta ja turvaisi lisärahoituksella yliopistoille ja ammattikorkeakouluille laadukasta opetusta ja tutkimusta.

Tutkimus- ja innovaatiotyötä vauhditettaisiin Tekesin 40 miljoonan euron lisärahoituksella.

Kehitysyhteistyöhön vihreät lisäisi 125 miljoonaa euroa. Vihreät nostaa budjetissaan esiin myös pakolaiskiintiön nostamisen 2 500 henkilöön. Nyt Suomi ottaa vuosittain 750 pakolaista.


Vihreät rahoittaisi koulutus- ja köyhyyspaketit karsimalla muun muassa kilometrikorvauksia ja työmatkavähennyksiä niin, että ne samalla ohjaisivat yksityisautoilusta joukkoliikenteen käyttöön.

Kilometrikorvauksia vihreät vähentäisi 140 miljoonaa euroa ja työmatkavähennyksiä 58 miljoonaa.

Ympäristön kannalta ensi vuoden tärkeimmät asiat ovat vihreiden mukaan energian pientuotannon vauhdittaminen, uusiutuvan energian kannustinjärjestelmän luominen tarjouskilpailutusmallilla ja fossiilisten polttoaineiden tukien alasajon käynnistäminen.

”Hallituksen sokea piste näyttää olevan biotalous. On tärkeää panostaa muuhunkin”, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoo.


Autokannan uusiutuminen sähköautoiksi vaatii vihreiden mukaan nopeutusta. Siksi vihreät vapauttaisi sähköautot viideksi vuodeksi auto- ja ajoneuvoverosta ja laajentaisi sähköautojen latausverkkoja.

Vihreät pienentäisi alennettuja verokantoja dieselin osalta 100 miljoonaa euroa ja työkoneilta 110 miljoonaa. Turpeen alennettua verokantaa ja metsähakkeen tukea pienennettäisiin 20 miljoonaa euroa.

Teollisuuden energiaverojen palautuksella ja päästökauppakompensaatiolla vihreät vapauttaisi yhteensä 257 miljoonaa euroa ja irtaimen käyttöomaisuuden poistoilla 100 miljoonaa.

Vihreät poistaisi kaivosten alennetun sähköveron. Se toisi 19 miljoonaa euroa. Vihreät on esittänyt kaivoksille louhintaveroa, joka toisi 40 miljoonaa euroa.


Vihreillä on budjetissaan myös tukku toimenpidealoitteita. Perhevapaiden uudistaminen saisi 36 miljoonaa, osa-aikainen maksuton päivähoito 5-vuotiaille 85 miljoonaa, peruskoulun päättäneiden tukiopinto-ohjaus 12 miljoonaa.

Lähes 200 miljoonan euron infrapakettiin sisältyisi 100 miljoonaa homekoulujen korjaamiseen ja 25 miljoonaa euroa maatilojen biokaasuinvestointeihin. Asunto-osakeyhtiöiden aurinkopaneeli-investointien tukeen vihreät satsaisi 15 miljoonaa.

Vihreät on teettänyt budjetilleen sukupuolivaikutusten arvioinnin. Vihreiden ehdotus lisää naisten naisten käytettävissä olevia tuloja 0,43 prosenttia ja pienentää miesten tuloja 0,17 prosenttia.

Korjattu 7. kpl klo 17: Vihreiden vaihtoehtobudjetin velka on vajaa 3 miljardia, ei 3,6 miljardia.

varjobudjetti  kehitysyhteistyö  Vihreät  varhaiskasvatus  yritystuet  koulutus  koulutussäästöt 


Lisää aiheesta:



Viite