Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Anna Autio

Yhteistä hyvää. Päivähoito tulisi nähdä investointina infrastruktuuriin.  Anna Autio

Yhteistä hyvää. Päivähoito tulisi nähdä investointina infrastruktuuriin. 

Investointi hoivaan työllistää enemmän kuin rakennushankkeet

30.11.2016 19.37

Riikka Suominen

”Euroopan talous tarvitsee nyt feminististä otetta toipuakseen.” Näin argumentoi kaksi kansainvälistä talouspoliitiikan asiantuntijaa tänään Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Asiantuntijat muistuttavat, että investoinnit hoivaan, kasvatukseen, ja sosiaaliturvaan lisäävät paitsi hyvinvointia myös talouden tuottavuutta.

Nykyisellään julkiset investoinnit nähdään sijoituksina fyysiseen infraan kuten teihin, raiteisiin, laajakaistoihin, rakennuksiin ja asevarusteluun. Sen sijaan julkista rahakäyttöä ihmisiin, kuten opettajien ja sairaanhoitajien palkkoihin, pidetään vain kustannuseränä.

Brittiläinen taloustieteilijä Diane Elon harmittelee, ettei koulutusta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa nähdä infrastruktuurina.
”Talouspolitiikassa tulisi kiinnittää huomiota myös hoidon alijäämään aivan kuten kiinnitetään huomiota budjettialijäämään”, hän sanoo.
Elonin mukaan taantumassa hoivainvestointeja kannattaa rahoittaa alijäämällä eli velalla, koska ne parantavat taloutta ja edistävät tasa-arvoa. Hyvä investointi on sellainen, joka lisää naisten työssäkäyntiä, kuten päivähoidon kehittäminen.

OECD:n laskelmissa on verrattu, mitä tapahtuu eri maissa, jos valtio investoi kaksi prosenttia BKT:sta joko hoivaan tai rakentamiseen

"Hoivainvestointi lisää työpaikkoja enemmän kuin rakentaminen. Yllättäen hoivainvestointi lisää sekä miesten että naisten työpaikkoja", taloustieteen tutkija Jerome de Haneu sanoo.

"Päivähoitoa ei myöskään voi ulkoistaa ulkomaille samoin kuin monia muita hyödykkeitä, johon valtio käyttää rahaa", de Haneu jatkaa.

Feministinen talouspolitiikka tarkoittaa, että sukupuolen vaikutukset otetaan huomioon, kun katsotaan tuloja, verotusta ja julkisia menoja. Monissa maissa naiset käyttävät miehiä enemmän julkisia palveluita ja saavat miehiä enemmän tukia. Naiset myös maksavat keskimäärin vähemmän suoria veroja kuin miehet. Se johtuu naisten pienemmistä tuloista ja suuremmasta määrästä tehtyä palkatonta työtä kuten kotitöitä ja lastenhoitoa.

EU ei ole vielä toipunut vuoden 2008 kriisistä. Briteissä, kuten Suomessakin, poliitikot ovat valinneet sopeuttaa taloutta leikkauksilla ja vain hiukan veronkorotuksilla. Leikkauspolitiikka osuu naisiin miehiä enemmän.

"Kriisi vaikutti välittömästi enemmän miesten työpaikkoihin, mutta sen hoito ja seuraukset, eli lähinnä tiukan budjettikurin politiikka, ovat vaikuttaneet enemmän naisiin", sanoo tutkija Jerome de Henau.

Harjoitettu talouspolitiikka on Briteissä vaikuttanut kaikkein eniten värillisiin ja aasialaistaustasiiin naisiin ja yksinhuoltajiin, jotka ovat köyhimpiä.

päivähoito  talous  talouspolitiikka  feminismi 




Viite